Kangasalan seurakunnan keskustelufoorumi

Keskustelut => Pohdintapalsta => Aiheen aloitti: Elfslayer - 08.11.2006 - klo:16:24

Otsikko: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Elfslayer - 08.11.2006 - klo:16:24
Haluaisin kuulla mielipiteitä tällaisesta asiasta, joka minua kovasti vaivaa... Nettipappikin saa vastata, jos vain suinkin ehtii. ^_^ Kumpa onnistuisin selittämään tämän niin, että kaikki ymmärtäisivät.

Kristitty on porukassa, jossa kukaan muu ei ole kristitty. Sitten siellä hyvin usein tehdään syntiä, jota ei-kristityt eivät miellä millään lailla vääräksi. Esimerkkinä nyt vaikka, että kaveriporukassa on homoja, jotka suutelevat toisiaan monta kertaa päivässä. Tai että porukassa puhutaan esiaviollisesta seksistä hyväksyvään sävyyn monta kertaa päivässä. Eivätkä ei-kristityt näe siinä mitään pahaa. Eihän kristitty voi joka kerran toitottaa, että hän ei hyväksy. Näinhän voi toimia silloin, kun on kyseessä jokin, minkä ihmiset yleisesti mieltävät pahaksi, vaikka toisesta juoruilu selän takana. Ihmiset eivät kauaa jaksa olla sellaisen ihmisen ystävä, joka käyttäytyy heidän moraalinvartijanaan. Kuitenkin, jos ei reagoi asiaan mitenkään, saattaa ei-uskoville tulla sellainen kuva, että uskova tavallaan kuitenkin hyväksyy väärät asiat, joita porukassa on. Miten sitten pitäisi teidän mielestänne toimia?
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Dude - 08.11.2006 - klo:17:30
hyvä kysymys...mie miettinyt viime aikoina samaa...:/
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Aani - 08.11.2006 - klo:17:44
Vaikee asia. Vaikee vastata oikein mitään. Ite varmaan olisin koko ajan toitottamassa että "sejaseonväärin". Mutta en sit tiä. Hankalaa.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Lassi - 08.11.2006 - klo:17:59
1. Kor. 15:33
33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."

Tietenkään aina ei voi valikoida seuraansa, eikä esimerkiksi koulussa tai kaupungilla voi välttyä näkemästä pahaa. Mutta kenenkään ei ole pakko olla vapaa-aikanaan sellaisten ihmisten seurassa, joille ei voi olla oma itsensä. Vaikka Jeesus kyllä vietti paljon aikaansa publikaanien kanssa, Hän todella oli ja on edelleen syntisten ystävä. Mutta Jeesus oli rohkeasti sitä mitä oli, nimittäin Jumalan Poika. Eikä Hän koskaan pelännyt astuvansa kenenkään varpaille, eikä yrittänyt imarrella ja miellyttää ihmisiä. Siinäpä meillä jo paljon tavoittelemista! Usein huomaan murehtivani enemmän ihmisten kuin Jumalan ajatuksia minusta. Voi minua turhamaista...
 Mutta onneksi kaikista niistä puutteista huolimatta, joita itsestäni jatkuvasti löydän, Jumala tätäkin vajavaista ressukkaa rakastaa. Ja rakastaa muuten juuri Sinuakin, joka tätä luet! Jumalalle ei ole väliä oletko vaalea vai tumma taikka iso tai pieni, jokaista Hän rakastaa yhtä paljon. Siihen saat luottaa!

Meillä kaikilla, jotka itseämme kristityiksi kutsumme, on velvollisuus. Meidän tehtävämme on olla valon liekkejä tässä pimenevässä maailmassa. Ihmisten pitäisi nähdä Jeesus meissä, ja sitä he juuri etsivätkin ja odottavat ihmiseltä, joka sanoo olevansa Jeesukseen uskova. Ja moni ihminen vetää johtopäätöksensä Jeesuksesta pelkästään meidän perusteellamme.

Kerron teille tarinan, joka on englanniksi tuolla  http://www.uta.fi/~lileliu/stories.htm  (http://www.uta.fi/~lileliu/stories.htm)

>>Eräs uusi amerikkalainen pastori muutti uudelle paikkakunnalle. Muutaman viikon kuluttua muutostaan, hän sai päähänsä matkustaa bussilla kotoansa paikkakunnan keskustaan. Kun hän istui alas bussissa, huomasi hän, että kuski oli antanut hänelle vahingossa neljännes dollarin liikaa vaihtorahaa. Pastori pohti mielessään mitä tehdä, "Olisi varmaan parasta antaa raha takaisin. Olisi väärin pitää se." sitten hän ajatteli, "Äh, unohda se! Sehän oli vain neljännes dollari. Kuka näin pienestä rahamäärästä murehtisi? Ja jokatapauksessa bussiyhtiö rahastaa aivan liikaa, eivät he tätä rahaa kaipaa. Ota se vastaan 'lahjana Jumalalta' ja ole hiljaa." Kun hänen pysäkkinsä tuli, hän pysähtyi hetkeksi ovelle ja sanoi, "Tässä, annoit minulle liikaa vaihtorahaa." Kuljettaja vastasi hymyillen "Etkö olekin kylän uusi saarnaamies? Olen viime aikoina ajatellut mennä Jumalanpalvelukseen. Halusin vain nähdä mitä teet, kun annan sinulle liikaa vaihtorahaa. Nähdään kirkossa sunnuntaina!" Kun pastori astui ulos bussista, hän kirjaimellisesti takertui lähimpään valopylvääseen, piti kiinni, ja sanoi, "Voi Jumala, melkein myin Poikasi neljännes dollarista.">>

>>"Meidän elämämme ovat ainoa Raamattu mitä jotkut ihmiset lukevat.">>


PS
Kaveritkin jättää, mut Jumala ei milloinkaan!

Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Elfslayer - 08.11.2006 - klo:20:52
Hmm... Nii-in. Mutta kuitenkin pitäisi olla ei-uskovienkin ystävä. Eihän siitä tule mitään jos ei-uskovat eivät tunne yhtäkään kristittyä. Sanoiko Jeesus joka kerta, kun huomasi jonkun tekevän syntiä?
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Nettipappi Marko - 08.11.2006 - klo:21:12

Minulla on yksi teoria mielessäni, mutta en nyt paneudu siihen enempää, kun on noita nettipapin vastauksiakin kirjoittamatta. Mutta tutkikaa te Raamattua ja sanokaa, osunko lähellekään oikeaan: Mielestäni Raamattu käskee uskovien elää esimerkillisesti, lainkuuliaisesti ja nuhteettomasti ei-uskovien nähden. Synneistä nuhteleminen taas liittyy "veljien" eli uskovaisten keskinäisiin asioihin. Kaikki kohdat, jotka mieleeni tulevat, ovat tyyliä: "Jos näet veljesi tekevän syntiä ... " Niissä ei sanota: "Jos näet jonkun pakanan tekevän syntiä ..."

Käytännössä tässä mennään usein juuri väärinpäin. Uskovat painavat toisten uskovien syntejä villaisella, kun ajatellaan, että Jeesukseen uskominen on tärkeintä. No niin onkin, mutta ei se anna oikeutta elää vastoin Jumalan tahtoa. Samalla kuitenkin tosi mielellään oltaisiin huomauttelemassa ei-uskovien synneistä.

Mielestäni uskovan ihmisen pitäisi siis ei-uskovien joukossa eläessään olla erittäin tarkkana siitä, että itse elää niin kuin Jumala tahtoo.

     Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan
     suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset
     tallaavat sen jalkoihinsa. Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä
     kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna
     vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville.
     Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät
     tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. (Matt. 5:13-16)

     Rakkaat ystävät, te jotka asutte muukalaisina vieraassa maassa.
     Minä kehotan teitä pysymään erossa tämän maailman himoista, jotka
     sotivat sielua vastaan. Eläkää moitteettomasti pakanoiden keskellä,
     jotta he teitä pahantekijöiksi panetellessaan havaitsisivatkin hyvät tekonne
     ja ylistäisivät Jumalaa sinä päivänä, jona hän kohtaa heidät. (1. Piet. 2:11-12)


Ja toisten uskovien seurassa on puolestaan osattava myös toisinaan muistuttaa siitä, mikä on Jumalan tahto.

     Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua,
     olet voittanut hänet takaisin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai
     kaksi muuta, sillä "jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan
     sanalla". Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele
     seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. (Matt. 18:15-17)

     Veljet, jos joku tavataan tekemästä väärin, on teidän, joita Henki ohjaa, lempeästi
     ojennettava häntä. Olkaa kuitenkin varuillanne, ettette itse joudu kiusaukseen. (Gal. 6:1)

     Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen ohjaa hänet takaisin,
     niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet
     kuolemasta ja peittää paljotkin synnit. (Jaak. 5:19-20)


     Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
     en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia
     tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
     Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä
     tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette
     seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. Sillä onko minun asiani tuomita
     niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat
     sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa
     keskuudestanne se, joka on paha." (1. Kor. 5:9-13)



EDIT: Yksi raamatunkohta lisätty ...
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Elfslayer - 09.11.2006 - klo:20:42
Kiitos vastauksistanne. (Marko ehti vastata ennen kuin pyysin häntä vastaamaan... :D)

Teen vielä lisäkysymyksen: Mitä jos samaan porukkaan sattuu vielä uskovia ystäviä, jotka käyttäytyvät aivan niin kuin hyväksyisivät nämä asiat, mistä tuossa edellisessä viestissäni puhuin? Eivät suoraan sano, että hyväksyisivät asian, mutta antavat kuitenkin sellaisen kuvan. Tuossa tilanteessa on ihan hirveän vaikea olla. Siksi olen mieluummin joko pelkästään uskovien tai ei-uskovien porukassa. Olen muuten useiden näiden ei-uskovien ystävieni ystävä alunperin siksi, että haluan olla heidän elämässään läsnä, mikäli heille tulee jotain kysyttävää uskonasioista. Että olisi joku jolta kysyä.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Moottorisaha - 09.11.2006 - klo:21:35
Hyvä kun oot mutta kyynisyyteen taipuvana kysyn syyttämättä kuitenkaan haluatko. Vai haluatko tuntea itsesi paremmaksi? (En tarkoita provosoida) Itsekin kysyn tätä itseltäni aina sillon tällön. Mistä voi niin varmana aina tietää hyväksyykö joku ellei se sitä sano? Ellei niin mitään ei saisi päättää liian äkkiä. Ihan kuin olisin siitä paras esimerkki.
Emme aina kaikessa jos juuri missään kytätä miten joku on ajttelee tai mikä sen moraali on. Siihen kun rupee sekoaa kun aina kuitenkin joku ei tee kuten mielestämme tulisi.
Raamatunkin kanta on että yhdelle yksi asia on syntiä ja toiselle ei.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Nettipappi Marko - 10.11.2006 - klo:02:25
Raamatunkin kanta on että yhdelle yksi asia on syntiä ja toiselle ei.

Tätä jäin miettimään. Raamatussa sanotaan:

     Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään ole sinänsä
     epäpuhdasta. Mutta jos joku pitää jotakin epäpuhtaana, hänelle se on
     epäpuhdasta. (Room. 14:14)


Eli, jos uskova ihminen pitää jotain asiaa epäpuhtaana, se on hänelle epäpuhdasta. Mutta ajattelen, että epäpuhtaus ja synti ovat eri asia. (Synti on Jumalan käskyjen rikkomista ja epäpuhtaus liittyy VT:n kulttilakiin ja temppelipalvelukseen.) Siksi tätä kohtaa ei voi soveltaa syntiin ja todeta, että joku asia on synti, jos se jonkun uskovan mielestä on syntiä. Ja erityisen epäilevä olen siinä, että voiko sitä kääntää tosinpäin ja ajatella, että joku asia ei ole syntiä, jos sitä uskova ei pidä syntinä.

Mielestäni synti on muuttumaton asia. Jumala on ilmoittanut tahtonsa kirjaimellisesti kiveen kirjoitettuna. Eikä Jumalan tahtoa voi muuttaa toiseksi sillä, että uskova ihminen päättää, että jonkun Jumalan käskyn rikkominen ei olekaan syntiä. Vai oliko sinulla moottorisaha joku muu kohta Raamatusta mielessä, mitä en tähän hätään keksinyt?
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Moottorisaha - 10.11.2006 - klo:02:33
On ja saat kyllä kunhan olen nukkunut. Nyt ei ajatus oikein kulje täysillä.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Elfslayer - 10.11.2006 - klo:14:28
"Hyvä kun oot mutta kyynisyyteen taipuvana kysyn syyttämättä kuitenkaan haluatko. Vai haluatko tuntea itsesi paremmaksi?"

Hmm. Voin kyllä täysin rehellisesti (niin kuin ihminen nyt voisi motiivejaan pohjia myöten tutkia) sanoa, että ei siinä paremmuuden tunteesta ole kyse. Pelkoni siitä, että ihmiset käsittäisivät minun hyväksyvän joitain asioita, joita en kristittynä hyväksy, johtuu nykyisistä mielipiteistä, että Raamattua ei kristittyjen parissa enää kunnioiteta. Haluaisin ilmaista että kyllä meitäkin, jotka Raamattua kuuntelevat, vielä on.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: MaryMagdalene - 10.11.2006 - klo:22:39
Lainaus
Synti on aina epäpuhtautta, mutta epäpuhtaus ei aina ole syntiä. Siis kaksi asiaa, joilla kuitenkin on yhteneväkin alue. Siinä mielessä ei 'vain' (epäpuhtautta).
(MM threadissa Ristiriitaisuutta Raamatussa)

Raamatun aikoihin oli olemassa rituaalista epäpuhtautta - liittyi uskonnolliseen käytäntöön, temppeliin, myöhemmin synagogaan - ja moraalista epäpuhtautta. Moraalisen epäpuhtauden aiheuttivat synnit, vaikkapa haureus, murha tai epäjumalanpalvelus.

Jos nuo Vanhan Testamentin 'rituaalista' epäpuhtautta, vaikkapa lapsivuodetta jne. koskevat säädökset jätetään nykyaikana sivuun, niin nykyisinkin on silti olemassa epäpuhtautta, joka on syntiä. Joidenkin ihmismääräysten noudattamatta jättäminen seurakunnassa taas voisi olla sellaista 'epäpuhtautta', joka ei ole syntiä; nämä ovat ehdonvallan asioista, jotka ihmisen on ratkaistava kristillisen omantuntonsa mukaan (Raamatussa ei sanota selvää käskyä tai velvoitetta), ja niissä voi jokin asia olla toiselle syntiä ja toiselle ei. Alkoholistille lasillisen ottaminen voi olla synti, raittiille taas ei.

Synti on laittomuus (1 Joh. 3: 4). Poikkeaminen Jumalan käskyistä on syntiä. Mutta Jeesus tuli täydelliseksi uhriksi, niin ettei Jumalan palvelemisessa tarvitse noudattaa pakollisia ulkoisia määrämuotoja.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Suvi - 13.11.2006 - klo:16:31
sitä on kyl vaikea sanoa mitä pitäisi tehdä, mutta itse yleensä sanon sopivan tilaisuuden tullen mitä mieltä olen asiasta, mutta en tuomitse muita.
esim.tuo ensimmäisessä viestissä tullut esiaviollisen seksin hyväksyminen; olen sanonut monesti, että olen ajatellut että olisi hienoa, kun olisin neitsyt, kun menen (toivottavasti, joskus) naimisiin. en kuitenkaan sano että kaikkien muidenkin pitäisi olla...
näin on helppo sanoa oma mielipide (joka ehkä on myös kristillinen mielipide) jonkin keskustelun lomaan ja muut eivät välttämättä tunne kuitenkaan, että tuomitset heidät...
Otsikko: Vs: Offtopic
Kirjoitti: Tuomas - 21.04.2007 - klo:14:41
Kysymys: Miten syntiä tekevälle ihmiselle pitäisi informoida siitä, että hän tekee syntiä? Pitäiskö vaan sanoa, että se on kiellettyä kun Jumala niin käskee. Vai pitäisikö yrittää selittää myös se miksi Jumala niin käskee? Vai jotain muuta?

Kysymys: Jos vaikka näen juopuneen miehen kaupungilla, mitä miun pitäis tehdä?

Oma vastaus: Hmm.. ehkä pitäis ensin kertoa sille Jeesuksesta yms.jutuista, sitten vasta alkaa kertomaan mikä on syntiä ja mikä ei. Eli ensin saada ihminen uskoon ennenkuin alkaa "syyttelemään".

ööh..Kertokaa omia mielipiteitä asiasta!!1



Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Moottorisaha - 21.04.2007 - klo:17:58
Usein se aivan täydellisen turhaa alkaa kertoa, että raamattu sanoo siitä ja tästä, että se on syntiä. Kaikki ei välitä. Monelle Raamattu ei merkitse mitään. Yleensä jos sää juopolle esim meet kertoon, että juominen on syntiä se saattaa haukkua sut, koittaa käydä päälle käyttäen ehkä asetta, räkii naamalle. Miksi koska jos sää tolla tyylillä alotat annat itsestäs sen vaikutelman, että minä tässä uskovana parempi. Toinen on ,että se vetoaa siihen kun oot niin ja niin nuori hyvän perheen kakara joka ei vielä tiedä mitään vaikeuksista ja ole kokenut sitä ja tätä mitä milloinkin.
Sellaiset henkilöt vaistoaa heti jos mennään ylempää puhumaan jyristen, että se on syntiä ellei siis ellei jumala sulle SELVÄSTI sano, että sano tuolle se ja tää juttu.

Pyydä jumalalta viisautta. Aina se ei onnistu. Sekin tarvii tietää.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: miriva - 21.04.2007 - klo:18:52
jos näkisin tuntemattoman juopuneen miehen kaupungilla, tuskin menisin hänelle synnistä paasaamaan, miksi menisin? mutta jollekin tutummalle ihmiselle kyllä. ehkä. toivottavasti.

tai siis ehkä pintti oli että miksi menisin juuri tuolle juopuneelle miehelle synnistä/jeesuksesta kertomaan. voisinhan mennä samoilla perusteilla kenelle tahansa kertomaan synnistä ja jeesuksesta. olisihan hänkin yhtälailla syntinen kuin tuo juopunut mies. nojoo.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Suvi - 22.04.2007 - klo:13:42
miriva: that's the point! ihmisten pitäiskin puhua kaikille Jeesuksesta, synnistä yms. mutta helpoiten sitä miettii et pitäis mennä puhuun just niille joilla on joku näkyvä epäkohta elämässä... lähetyskäskyssäkään ei eroteltu et mee kertoon omille tutuille ja ventovieraista niille joiden elämä näyttää menevän räikeesti väärään suuntaan, älä muille, vaan kaikille kansoille eli ihan jokaiselle ihmiselle!
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: miriva - 22.04.2007 - klo:16:54
jepp. :)
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Aani - 22.04.2007 - klo:18:19
Hyvä teksti Suvilta!

Pakko kyllä myöntää, että Jeesuksesta kertominen tuntuu välillä erittäin vaikealta. Mutta toisaalta kun muistaa ajatella, että kertomattomuus on Jeesuksen häpeämistä, tulee Hänestä kerrottua.

Randomeille on muuten helpompi puhua Jeesuksesta kuin tutuille. Hassua.

"Kysymys: Jos vaikka näen juopuneen miehen kaupungilla, mitä miun pitäis tehdä?
Oma vastaus: Hmm.. ehkä pitäis ensin kertoa sille Jeesuksesta yms.jutuista, sitten vasta alkaa kertomaan mikä on syntiä ja mikä ei. Eli ensin saada ihminen uskoon ennenkuin alkaa "syyttelemään". "

Samaa mieltä olen. Mutta toisaaltahan ihmisen pitää tiedostaa olevansa syntinen ennen kuin tietää mihin jeesusta todella tarvitsee. Muttajoo, hyvin sanottu Tuomakselta.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Nobody - 29.08.2007 - klo:22:10
En ole uskovainen, sanottakoon se näin alkuun.
Luin keskustelua ihan mielenkiinnosta ja yksi kysymys ylitse muiden.
Miksi teidän tai muidenkaan uskovaisten pitäisi kertoa meille mikä on syntiä mikä ei?
Itse olen tyytyväisempi kun usko ei ole mukana jokaisessa asiassa. Usein se tosin vaan on.
Harvemmin minä tai kaverimme ajattelemme ´kuinka tuo voi ajatella noin kun uskovaisena se tekee syntiä jos on tuon asian puolesta!??´ Ei todella. Miksi? Me kun pystymme puhumaan asioista ajattelematta sitä USKOA ja oikeata ja väärää.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Aani - 31.08.2007 - klo:15:43
Hmm, mielenkiintoista, Nobody.

Ehkä siksi puhumme oikeasta ja väärästä, sillä Jeesus on koskettanut meitä. Olemme löytäneet hänet Raamatusta. Ja Raamatussa puhutaan myöskin oikeasta ja väärästä, emmekä me voi sitä asiaa sivuuttaa.

"Miksi teidän tai muidenkaan uskovaisten pitäisi kertoa meille mikä on syntiä mikä ei?"

Lähinnä siten, että ensin kerromme ilosanomaa Jeesuksesta. Mutta ilosanomaa ei ole, jos ei ole kertomusta oikeasta ja väärästä. Ja koska kuten jo edellä mainitsin, Jeesus on koskettanut meitä, ja me haluamme kertoa siitä heille, jotka eivät Häntä tunne.

Ja miksi meidän tulee kertoa Jeesuksesta:

Matt. 28:16  Lähetyskäsky
 
Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle,
minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet,
he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin:
"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni:
kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeenja opettakaa
heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.
Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."


Siinä minun ajatuksiani.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Markus Sassiainen - 05.09.2007 - klo:12:51
Muutama ajatus keskustelunkulkuun liittyen:

Ensinnäkään juopuneelle ei kannata mennä puhumaan Jeesuksesta (tai ylipäänsä mistään muustakaan) ennen kuin hän on selvinnyt. Ei humalaiseen mieleen mitään vaikutusta tehdä kauniilla tai syyttävilläkään sanoilla. Se minkä ehkä hän huuruissaan olisi ymmärtänytkin, unohtaisi varmasti humalaansa pois nukkuessaan jälleen. Parannusta ei voi tehdä humalassa. Ei siis kannata vaivautua. Mutta mikäli tuon saman ihmisen kohtaa hänen ollessaan selvinpäin, kannattaa ja vieläpä pitääkin ottaa asia puheeksi.

Tässä asiassa kannattaa ottaa huomioon sekin, ettei puhe tuo uskoa ihmiselle, vaan sen voi saada yksin armosta. Esimerkiksi helluntailaiset hukkaavat aikaansa katulähetyksessään tuputtaessaan lappuja humalaisille lauantaiyönä. Mikäli Jumala ei Pyhän Henkensä kautta kutsu ihmistä ja tuo ihminen elä ns. etsikon aikaa, ei mikään maallinen mahti hänelle voi uskoa antaa. Tietoisuuden Jumalasta jokainen suomalainen on takuulla saanut muutenkin, on siis vain kyse siitä ottaako sanoman vastaan vai ei.

Pyhän Hengen kutsuma henkilö hakee Jumalan lapsia ja tulee seurakunnan yhteyteen kuin itsestään. Näin se vaan on ja Raamatun mukaankin marssijärjestys on tämä. Se, etteivät kaikki ota evankeliumia vastaan, on aivan luonnollista ja lopun ajalle ominaista.

Mitä tulee nuhtelemiseen, on Jumalan Sanan mukaista nuhdella synnissä elävää ihmistä, koska nuhtelematta jättäminen olisi väärin sekin - synnin luvallistamista ja välinpitämättömyyden syntiin lankeamista. Mutta kaikella on aikansa ja paikkansa; Pyhän Hengen johdatuksella, armon ja nuhteen sanoillakin. Tulee luottaa Jumalaan, sillä uskomisen asiasta puhuttaessa ei uskovainen puhu itse vaan Jumala hänen kauttaa. Taivaan Isä varustaa palvelijansa matkalle ja on hänen kanssa kaikissa tilanteissa: "Avaa suusi, niin minä täytän sen sanoilla".
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: stranger - 05.09.2007 - klo:13:25
Tekstisi oli mielenkiintoista luettavaa. :)

Yhteen asiaan ottaisin kuitenkin kantaa.
Ensinnäkään juopuneelle ei kannata mennä puhumaan Jeesuksesta (tai ylipäänsä mistään muustakaan) ennen kuin hän on selvinnyt. Ei humalaiseen mieleen mitään vaikutusta tehdä kauniilla tai syyttävilläkään sanoilla. Se minkä ehkä hän huuruissaan olisi ymmärtänytkin, unohtaisi varmasti humalaansa pois nukkuessaan jälleen. Parannusta ei voi tehdä humalassa. Ei siis kannata vaivautua. Mutta mikäli tuon saman ihmisen kohtaa hänen ollessaan selvinpäin, kannattaa ja vieläpä pitääkin ottaa asia puheeksi.
Monet alkoholistit, jotka ovat tulleet uskoon ja sitä kautta parantuneet alkoholismista, ovat kertoneet kuinka joku (läheinen tai vieraampi henkilö) on heille puhunut (heidän olessa humalassa) uskonasioista ja he ovat kokeneet sen alkoholismista paranemiseen sysäävänä kokemuksena. He ovat siis humalatilastaan huolimatta tajunneet, että usko on ainut asia, joka voi heidät pelastaa ja parantaa. Suurimmalla osalla juopuneista ihmisistä menee varmaan "käännyttäjien" sanat ohi korvien, mutta voi olla myös joitakin harvoja juopuneita ihmisiä, joihin ne kuitenkin iskevät. Aina kannattaa yrittää, jos sopiva tilanne tulee kohdalle. En menisi välttämättä mihinkään kännilauman keskelle saarnaamaan parannuksesta, mutta jos tapaa vaikka vanhan tuttavan, jonka huomaa muuttuneen alkoholistiksi ja alkaa juttelemaan tämän kanssa, ja jos vielä huomaa, että kaveri on suheellisen vastaanottavainen, niin miksi siinä tilanteessa ei voisi tuoda esille hieman jotain uskonasioista? Siis ei missään nimessä syyttävään sävyyn vaan toivoa antavaan sävyyn..
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Stranger - 05.09.2007 - klo:17:30
 Jatkan vielä vähän siitä mihin jäin viime viestissäni.
Jeesus lähestyi rohkeasti syntisiä ihmisiä, paransi heitä ja kehotti tekemään vastedes parannuksen. room. 5: 10: Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt,kun sovinto on tehty.
 Jumalan rakkaus ei valikoi ja kaikki ihmiset ovat yhtä tärkeitä Jumalan edessä. Joten myös siitä syystä ajattelisin, että evankeliumin saattaminen juopuneen alkoholistin tietoon on yhtä tärkeää kuin sen saattaminen kenen tahansa ihmisen tietoon. Se osoittaa myös sitä, että seurakuntaan ovat kaikki ihmiset tervetulleita. Alkoholisteilla on usein melko huono itsetunto, joten he saattavat kokea, että he eivät ole tarpeeksi arvokkaita ihmisiä tulemaan seurakunnan tilaisuuksiin edes raitistumisensa jälkeenkään. Tästä syystä on tärkeätä rohkaista sellaisia ihmisiä osallistumaan seurakunnan tilaisuuksiin ja osoittaa että heidät hyväksytään joukkoon. Jos taas osoitetaan, että ”juoppo” ei ole tarpeeksi arvokas ihminen kuulemaan evankeliumia, niin se voi huonontaa uskoontulemisen mahdollisuuksia alkoholistien parissa. Omalla toiminnalla voi olla suurikin merkitys toisen ihmisen elämässä vaikka sitä ei yhtään etukäteen arvaisi.
1.kor. 15:58 Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: pyrski - 06.09.2007 - klo:14:29
Ensinnäkään juopuneelle ei kannata mennä puhumaan Jeesuksesta (tai ylipäänsä mistään muustakaan) ennen kuin hän on selvinnyt. -- Se minkä ehkä hän huuruissaan olisi ymmärtänytkin, unohtaisi varmasti humalaansa pois nukkuessaan jälleen. -- Ei siis kannata vaivautua.
Anteeks et mitä?? Mulle ainakin tuli olo, että juopuneelle pitäis olla vaiti. "Ei siis kannata vaivautua." siis jos joku ei tuu saman tien uskoon, niin ei kannata vaivautua? voi hyvänen aika, jokaista apua tarvitsevaa pitää auttaa, muisti hän siitä huomena mitään tai ei. Jos rappiolla oleva ihminen edes yhden illan aikana kokee oikeaa välitystä ja rakkautta, niin rakkauden teko ei todellakaan ole mennyt hukkaan. Hyvää on tehtävä, näkyi seurauksia tai ei. Kyllä Jumala hoitaa loput.

Lainaus
Esimerkiksi helluntailaiset hukkaavat aikaansa katulähetyksessään tuputtaessaan lappuja humalaisille lauantaiyönä. Mikäli Jumala ei Pyhän Henkensä kautta kutsu ihmistä ja tuo ihminen elä ns. etsikon aikaa, ei mikään maallinen mahti hänelle voi uskoa antaa. Tietoisuuden Jumalasta jokainen suomalainen on takuulla saanut muutenkin, on siis vain kyse siitä ottaako sanoman vastaan vai ei.
  olen luterilainen ja ollut lauantaiyönä kutsumassa juopuneitakin ihmisiä seurakuntaan, enkä koe asian menneen hukkaan. Aika rohkeasti väität, ettei Jumalan Pyhä Henki voisi puhua "lappujen" kautta. Itsekään en koe asiaa parhaaksi tavaksi, mutta tuntuu, että pistät Pyhän Hengen siistiin purkkiin ja kerrot, miten Hän voi toimia. Raamatun Pyhälle Hengelle ei moni asia oo mahdoton.

Lainaus
Pyhän Hengen kutsuma henkilö hakee Jumalan lapsia ja tulee seurakunnan yhteyteen kuin itsestään. Näin se vaan on ja Raamatun mukaankin marssijärjestys on tämä.

Kumpa näin olisikin. Mutta onko siis Jumalan Pyhän Hengen vika, että kirkot kaikuvat tyhjyyttään? Mitäköhän käsität sanalla herätys? Sitä, että Pyhä Henki kutsuu massoittain ihmisiä seurakuntaan ja uskovat voivat kahvikuppiensa äärestä hymyillä, että on meillä suuri Jumala? Itse en usko tähän, ennen kuin uskovat heräävät. Ehkä itse olen heikkouskoinen, mutta sanon, että herätystä ei tule ennen kuin uskovat heräävät.
  Ja kaipaisin mielelläni perusteluja "Raamatun mukaiselle marssijärjestykselle"... Omasta suomenkielisestä Raamatusta saan eri kuvan.

Lainaus
Taivaan Isä varustaa palvelijansa matkalle ja on hänen kanssa kaikissa tilanteissa: "Avaa suusi, niin minä täytän sen sanoilla".
Luetetaan tähän!
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Moottorisaha - 06.09.2007 - klo:19:18
Itse kun ekan kerran Jeesuksesta kuulin siis kuulin oli enemmän ja vähemmän kännissä. Kuuntelin kiinnostunee kyllä ja oltiin jälkikäteenkin yhteyksiss. Se ei mennyt hukkaan se kun tämä puhui ja siitä alkoi kasvaa valitettavan hidaskasvuinen hedelmä joka kasvaa edelleen. Kyllä humalassakin voi joku kuunnella se on kyllä kieltämättä viisautta vaativaa kelle ja koska, mutta henkki johtaa siinäkin. Yhtä lailla voi lappukin auttaa jotakuta. Mistäs sen tiedät. On niidenkin kautta uskoon tultu. Vaikka yhtä usein oon nähnyt, että kun niitä on jaettu seuraavana päivänä se alue näyttää keskellä kessä kauempaa katsottuna kuin olis satanut lunta.

Muuten yleensä jos oikein on juoppo tai muuten riippuvainen niin siinä oppii niissä piireissä haistamaan esityksen ja epäaitouden. Jos menet vaan sille saarnaann lopeta juominen ja tule uskoon mikä on itsessään oikein, mutta jos se vaistoaakin, että haluat todistaa jotain muuta ei se tuu. Jumala näkee sydämmen joka asiassa.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Suvi - 16.01.2008 - klo:21:31
mua ittee hämää tällä hetkellä tosi paljon, ku monet mun kaverit on menossa/järjestämässä vanhojen tanssien jatkoja ja siten saan kuulla niistä jotain parhaimmillaan parikymmentä kertaa päivässä ja ne on ryyppybileet... olen yhdelle kaverille pohtinut etten ymmärrä mitä ideaa ja muillekin sanonu aika suoraan etten oo tulossa ku ei huvita kattoo selvänä ku kaverit vetää pitkin seiniä kännissä, mut jotenkin tuntuu et pitäis ottaa koko hommaan jotenkin kantaa muutenkin ku tollain sivulauseessa... On välillä tosi ahdistava olo...
Samoin ku eräs kaveri kertoi epäsuorasti, että harrastaa esiaviollista seksiä, niin totesin vain etten viitti ruveta moralisoimaan, mistä tää kaveri kyllä osaa päätellä, että mieli ois tehny... kuitenkin tuntuu et tossakin asiassa olisi ptänyt sanoo jotain enemmän, mutta ku sit sille ois tullu olo et sanon sille kilttinä uskovaistyttönä joka ei uskalla/halua tehdä mitään 'kivaa'...
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Stranger - 17.01.2008 - klo:00:21
Olen miettiny kans vähän saman tyyppisiä asioita. Olen esim. pohtinut sitä, että jos menen johonkin tapahtumaan mukaan, jossa kaverit on kännissä, mutta itse olen selvinpäin, niin onko se raamatun kannalta ei toivottavaa? Antaako siinä hiljaisen hyväksynnän sellaiselle "ryyppäysmeiningille" vaikka ei itse siihen osallistuisi? Itseänikin ahdistaa kännimeininki, mutta jos toinen vaihtoehto on jäädä kotiin yksin, niin kyllä sitä sitten joskus tulee kuitenkin lähdettyä mukaan. Mietin tuota moralisoimista, että jos kyseessä on eiuskovainen ihminen, niin varmaan olisi hyvä ensin saada toinen ylipäätään kiinnostumaan uskonasioista. En tiedä vetäytyisikö toinen vaan enemmän kuoreensa ja kieltäytyisi kuuntelemasta uskonasioista, jos aloittaisi puhumaan niistä  hyvin syyttävästi ..
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: pyrski - 17.01.2008 - klo:12:35
Itse ehkä näkisin tälläisissä tilanteissa hyväksi kertoa oman suhtautumiseni asioihin. Jos kaverit kertoo jatkuvasti ryyppäämisestä niin eiköhän minulla ole oikeus sanoa, että itse en juo.

Tai jos kaverit leijuu intiimielämällään niin mielestäni ystävyyteen jo kuuluu kertoa oma mielipide, itse odotan avioliittoon.

Ei tunnu hirveen tuomitsevalta, mutta varmasti herättää ajatteleen. Ja jos juominen johtuu esim. kavereiden paineista niin siihenkin asia helpottaa.

En väitä, että itse aina pystyisin näin sanomaan, tai että tämä toimis joka tilanteessa, mutta miettikää! :)
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Suvi - 18.01.2008 - klo:15:42
Pyrskin ajatukset on samat kuin itsellä, mutta kuinka sen käytännössä toteuttaa, onkin ihan eri juttu....
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Stranger - 18.01.2008 - klo:16:51
Tuo onkin hyvä kysymys. Kun itse oon sitäkin ajatellu, että jos tuo aina räikeesti omaa kantaa esille sillain, et jos muut on tehnyt jotan tyhmää kännissä, niin itse sitten tokaisee siihen, että minä en ainakaan tee koskaan sillain, koska olen uskovainen, niin muut saattaa leimata ylimieliseksi..  Mut toisaalta raamatussa kyllä sanotaan, että pitäis kuitenkin yrittää enemmän mielyttää Jumalaa kun ihmisiä..
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Aani - 18.01.2008 - klo:21:56
Totta, uskovaiset leimataan usein ylimielisiksi. Mutta jos osaa ilmaista asian siten, ettei leimaa siinä niitä toisia ihmisiä, niin silloin ihmiset tietää mielipiteesi, mutteivät pidä sua ylimielisenä.

"VOI ETTÄ SIIZ EN MUIZTA M1TÄÄ OLIN N11 GÄNN1S!1"
"Minähän en tuollaisia typeryyksiä tee, olenhan USKOVAINEN!"

ei näin.

"VOI ETTÄ SIIZ EN MUIZTA M1TÄÄ OLIN N11 GÄNN1S!1"
"Musta mehukekkerit on parhaita! Sillon ainakin muistaa, mitä on tullut tehtyä <: ja viina maistuu musta aika tärpätiltä."

näin!

(aanin parisuhdeter himovinkkejä osa yksi.)
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Stranger - 18.01.2008 - klo:22:52
Toi oli hyvä :D Täytyy kokeilla tota taktiikkaa esn kerralla :)

Mietin sitä, että miten Jeesus lähesty synnintekijöitä. Ensin Jeesus paransi ja armahti ja sitten vasta kehotti, että älä tee enää syntiä. Ja fariseuksethan oli tosi tuomitsevaisia ja ihmetteli sitä, että miten Jeesus voi lähestyä synnintekijöitä. Et jos ottaa kantaa johonkin moraali juttuihin, niin pitäis muistaa sekin, että armo puoli ei unohdu, ettei oo niin kun fariseukset konsanaan..
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Moottorisaha - 18.01.2008 - klo:23:21
Sanoit mitä vaan enemmän toinen katsoo miten sanot (ääni,ilmeet ja muu ruumiinkieli) sillä se jää monelle ensisijassa mieleen kuin se mitä sanot. Minulla on kyllä puheiden suhteen eideettinen muisti, mutta kaikilla ei ja tottapuhuen kun oppii lukeen eleitä ne kertoo monesti enemmän kuin santa. Itseasiassa ihmisen ääni kertoo jo paljon hänestä.

Mutta asiaan. Älkäämme tuomitko ketään. Kaikki mitä joku tekee hän tekee sen todennäköisesti vaikka mitä sanot koska hän ei ilman jumalan sormea pelissä sitä lopeta. Voit sanoa kerrna, mutta pakkosyötä älä. Joku juo kun sillä on paha olo ja stressi. Uskovainenkin ihminen siinä missä kuka muu tahansa kovassa paineessa joka voi johtua niin monesta syystää voi reagoida hyvinkin arvaamattomasti. On kokemusta siitäkin. Kuunnelkaa ihmistä jos haluatte auttaa. Älkää tuijottako hänen syntiään ja ongelmiaan. Se ei rakenna ketään.
Otsikko: Vs: Kaveripiirin synnit.
Kirjoitti: Aani - 18.01.2008 - klo:23:32
"Voit sanoa kerrna, mutta pakkosyötä älä. Joku juo kun sillä on paha olo ja stressi. Uskovainenkin ihminen siinä missä kuka muu tahansa kovassa paineessa joka voi johtua niin monesta syystää voi reagoida hyvinkin arvaamattomasti. On kokemusta siitäkin. Kuunnelkaa ihmistä jos haluatte auttaa. Älkää tuijottako hänen syntiään ja ongelmiaan. Se ei rakenna ketään."

Totta, Moottorisaha. Valitettavan harvoin vain tulee sellasia tilanteita, jossa pystyis tarjoutuun antaan apua juomiseen. Usein nää alkoholikeskustelut jää vaan erimielisyyksiks, ja tilanteet on just tällasia "hei nyt ryypätään ja mennään kovaa eteenpäin" -tilanteita.

Äh, en osannut nyt muotoilla sitä, mitä halusi sanoa, mutta APU! se on tärkeää. ja tuomitsemattomuus; AMEN!