Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Nettipappi / Paratiisin täydellisyydestä
« Uusin viesti kirjoittanut Susanna 04.12.2018 - klo:02:53 »
Raamatun alkukertomuksen mukaan Jumala loi paratiisin, jossa kaikki oli hyvää. Miksi paratiisissa kuitenkin oli hyvän ja pahan tiedon puu? Oliko se hyvää? Jumala kuitenkin tiesi, että puun hedelmien syömisestä ei seuraisi hyvää - eihän Hän olisi muuten kieltänyt ihmistä syömästä puun hedelmää. Ja miksi käärme oli siellä? Miten käärme pääsi paratiisiin? Loiko Jumala puun ja käärmeen?

Jumala on myös kaikkitietävä ja kaikkivaltias. Tiesikö Hän siis, että ihminen nousee kapinaan Häntä vastaan ja syö puusta? Oliko syntiinlankeemus tarkoituksenmukaista?

Olen koittanut etsiä vastauksia, mutta tätä aihetta ei kai käsitellä kovinkaan laajasti ja usein.
2
Yleinen Keskustelualue / Takaisin kirkkoon ja vero?
« Uusin viesti kirjoittanut tuhlaajapoika 13.11.2018 - klo:17:35 »
Ajattelin liittyä takas kirkkoon 21vuoden tauon jälkeen. Jos liityn vasta tammikuussa niin säästynkö 2019 kirkkoverolta?
3
Nettipappi / Jumalan luonne ja kaiken tarkoitus
« Uusin viesti kirjoittanut AinainenEpäilijä 24.10.2018 - klo:11:44 »
Hei Nettipappi!

Tässä tulee nyt jonkun verran varmasti asiaa johon emme voi tässä elämässä saada vastauksia, mutta koska uskonelämäni on ajautunut näitä asioita pohtiessa jonkinlaiseen käymistilaan, toivoisin löytäväni rauhan asioiden suhteen. Kysymyksiä on myös aika liuta, toivon että jaksat vastata niihin.

Olen koko ikäni uskossa ollut, kristityssä perheessä kasvanut 27-vuotias. Olen suurimman osan elämästäni ollut seurakunta-aktiivi, toiminut vastuunkantajana niin musiikin kuin puheiden pitämisenkin saralla. Kuitenkin, olen myös luonteeltani epäilijä. Varsinkin yliopisto-opinnot ja yliopistomaailman liberaali arvomaailma ovat saaneet minua pohtimaan ja kysenalaistamaankin uskoani ja siihen liittyviä juttuja. Olen tiedonjanoinen, enkä halua olla uskossani älyllisesti epärehellinen. Muutamia vuosia sitten kävin läpi vaikean masennuksen loppuunpalamisen takia, ja toipumiseni loppuvaiheissa jouduin suureen uskonkriisiin, jossa pelkäsin oikeasti menettäväni uskoni lopullisesti. No, Jumala piti onneksi kiinni kun omat voimat eivät riittäneet uskoon. Kiitos myös sinulle ja tälle palstalle - luin näitä kysymyksiä ja vastauksia paljon tuon kriisini aikana.

No, niihin tämän hetkisiin kysymyksiini. Luin Eero Junkkaalan "Minä uskon" kirjaa, jossa Junkkaala kirjoittaa Saatanasta näin:

"Tärkein raamatullinen periaate mielestäni on muistaa, että Saatana on luotu olento. Se ei siis olen Jumalan kanssa tasavertainen kilpakumppani, vaan Jumalan alapuolella oleva, Jumalan sallimuksesta maailmaan tullut pahan voima. Tämän enempää me emme ymmärrä. Älkää kysykö miksi Jumala loi hyvään maailmaansa pahan. Se joka osaa siihen vastata, on Jumalan vertainen. Me vain sanomme uskossa: luodessaan pahan Jumala ei tehnyt virhettä. Viime kädessä pahakin palvelee Jumalan hyviä suunnitelmia tässä maailmassa. Se on vain Jumalan kahlekoira, joka aikansa räksyttää ja sitten Jumala nykäisee narusta ja sen taru on loppu."[/center]

Minulle on koko ikäni opetettu että Jumalasta ei tule mitään pahaa. Mutta jos Jumala on luonut pahan, niin eikös Jumalasta silloin tullut pahaa? Voiko Jumala siis olla täysin hyvä? Mistä voimme tietää että Jumalan aikomukset meitä kohtaan ovat hyvät? Ja jos Jumala on luonut sekä pahan että hyvän, ja Jumala hallitsee kaikkea, mitä järkeä tässä kaikessa on? Olemmeko me vain jokin peli, jonka osat ja säännöt Jumala on luonut, ja jota Hän huvikseen pelaa? Miksi on niin suurta, että Jumala on kuollut meidän syntiemme puolesta, jos Hän on itse alunperin tehnyt säännöt, luonut pahan, ja itse päättänyt, mitä tarvitaan syntien sovittamiseen?

Näiden pohdintojen myötä minulle on tullut sellainen olo, että kaikki on jotenkin turhaa. Mitä väliä on elämällämme tai uskollamme?

Kiitos jo etukäteen vastauksestasi, tiedän että tässä tuli nyt paljon kaikkea.

Siunausta syksyysi!
4
Pohdintapalsta / Vs: Raamatun teksti on muuttunut - Mandela efekti
« Uusin viesti kirjoittanut pete 11.10.2018 - klo:13:34 »
Kiitos Kaisu. Oletkin ensimmäinen henkilö, joka ei heti tyrmää näitä muutoksia tai ala syyttää minua hulluksi!

Ei tarvitse olla hullu ollaksensa joskus väärässä. Me olemme kaikki joskus väärässä.
5
Nettipappi / Vs: Miten juutalaiset pelastuivat ennen Jeesusta?
« Uusin viesti kirjoittanut jali karjalainen 10.10.2018 - klo:18:29 »
Hei juutalaiset puhdistivat synnit puhtaalla vedellä tai veren avulla ja Mooses määräsi,että kuukauden ikäinen piti puhdistaa puhtaalla vedellä synnistä pirskottamalla ja sitten kuukaudenikäinen oli puhdas, kaste synty Mooseksen aikana pirskottamisista ja pesuista ja vihmonnasta ja kristityt peri juutalaisen tavan kastaa, mutta Mooses lupasi myös puhdistaa kuukaudenikäinen puhtaaksi synnistä vedellä ja Jeesus otti lapsetkin mukaan.Netissä kertomus:Salaperäinen mikve upotuskaste.
6
Nettipappi / Merkin pyytäminen Jumalalta
« Uusin viesti kirjoittanut Kyselyikä 12.09.2018 - klo:16:48 »
Olen miettinyt, onko merkin pyytäminen Raamatullista vai ei. Voinko pyytää merkkien kautta ratkaisuja elämän suuriin valintatilanteisiin?

 Entä voiko merkkejä pyytää ohjaamaan suuntaa, jos omatuntoa vaivaa vaativa yliminä, eikä ihminen tiedä onko vaatimukset itse keksittyjä vai Jumalan vaatimus? Esimerkiksi jos koen omassatunnossani, että minun täytyy luopua valokuvista ja kuvaamisesta  ja rukoilen välitöntä vastausta siihen onko näin. Jos saan pyytämäni merkin välittömästi (siis sellaisen mikä epätodennäköisesti muuten tapahtuisi), voinko luottaa täysin, että se on merkki Jumalalta ja minun on lopetettava harrastus? Vai tuleeko kuunnella omaatuntoa, vaikka se olisi ristiriidassa merkin kanssa?

Merkkien hakeminen hämmentää. Itseäni hämmentää "mätsäävän merkin" saamisen ohella liuta oheiskysymyksiä:
-voiko rukoiltavan merkin toteutuminen olla sittenkin sattumaa?
-salliiko Jumala sattumaa? Onko sattumaa edes olemassa?
-salliiko Jumala sattuman tapahtuvan varsikin silloin, jos merkkiä rukoilee sydämestään ja Jeesuksen nimessä?
-haenko vertaistuella vahvistusta merkin kumoamiselle? Eli sille, ettei tarvitsisi toimia merkin mukaisesti?
-onko vihtahousulla mitään sallittua toimintavaltaa jos pyyntö merkistä on suunnattu rukouksessa Jumalalle?

Kiitos jos jaksat vastata kysymykseeni.
7
Nettipappi / Vs: Kasvissyönti vastaan sekasyönti
« Uusin viesti kirjoittanut Nettipappi Marko 26.08.2018 - klo:15:34 »
Hei Jenni,

Esitelmäsi on mennyt jo aikaa sitten. Itseäni kovin hävettää, kuinka harvoin täällä keskustelufoorumilla ehdin nykyisin vierailla. Mutta etiikan esitelmät näyttävät olevan vakioaihe vuosittain, joten ehkä vastaukseni palvelee jotakuta seuraavien vuosien pakertajaa - tai muuten vain foorumilla vierailevaa asiasta kiinnostunutta.

Kasvissyönti, terveellisyys ja ympäristökysymykset ovat asiakokonaisuus, joka Raamatun tai kristillisen kirkon historian aikana ei ole ollut koskaan aikaisemmin esillä samalla tavalla kuin nykyään. Siksi kannanotot aihepiirin äärellä ovat uusia, eikä Raamatusta ole löydettävissä juuri sellaista kysymyksenasettelua, joka meitä historian tässä hetkessä puhuttelisi ja kiinnostaisi kovasti.

Raamatussa on pari kohtaa, jossa vertaillaan kasvissyöntiä ja lihansyöntiä, mutta niissä ei ole alkuunkaan kyse tehotuotannon tai terveellisyyden näkökulmista eikä edes eettisyydestä. Kaikki kiertyy hengellisyyden ja epäjumalanpalveluksen ympärille. Uuden testamentin aikaisessa Rooman valtakunnassa kaikki liha oli käytännössä teurastettu epäjumalien temppelissä uhrina ennen kuin se tuotiin lihakauppoihin myytäväksi. Sen vuoksi kristityt ja erityisesti juutalaistaustaiset kristityt olivat huolissaan siitä, onko hengellisesti oikein syödä epäjumalille uhrattua lihaa. Siihen kysymykseen annetaan hyvin selkeitä vastauksia:

Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä. Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. (Room. 14:1-3)

Tässä kohdassa on siis kyse epäjumalille uhratusta lihasta - ei lihansyönnistä ylipäätään. Tuota uhrilihan syömistä koskevia juttuja olen sivunnut mm. näissä ketjuissa: Veriruoat ja Ehdonvallanasiat.

Yksi kasvissyöntiin liittyvä kohta löytyy, jossa edelleen tärkeimpänä pointtina on juutalaisten nuorukaisten halu välttää epäjumalille uhratusta lihasta saastumista, mutta siinä on sivulauseissa mainittu myös terveydellisiä näkökulmia.

Daniel kuitenkin päätti, ettei saastuttaisi itseään kuninkaan pöydän herkuilla ja viineillä, ja hän pyysi ylieunukilta lupaa, ettei hänen tarvitsisi sitä tehdä. Jumala oli antanut Danielin päästä ylieunukin suosioon ja ystävyyteen, mutta ylieunukki sanoi Danielille: "Kuningas itse on määrännyt teidän ruokanne ja juomanne. Pelkään hänen näkevän, että kasvonne ovat kalpeammat kuin toisten teidän ikäistenne poikien, ja silloin minä teidän takianne joudun hengelläni vastaamaan asiasta kuninkaalle." Daniel sanoi valvojalle, jonka ylieunukki oli määrännyt pitämään huolta Danielista, Hananjasta, Misaelista ja Asarjasta: "Saisimmeko sentään koettaa kymmenen päivän ajan. Antakaa meille pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi. Katsotaan sitten, miltä me näytämme ja miltä näyttävät ne pojat, jotka syövät herkkuja kuninkaan pöydästä. Tee sen jälkeen palvelijoillesi niin kuin parhaaksi näet." Valvoja suostui tähän ja antoi heille kymmenen päivää aikaa. Kymmenen päivän kuluttua he näyttivät paljon terveemmiltä kuin ne pojat, jotka olivat saaneet ruokansa kuninkaan pöydästä. Niin valvoja jätti pois kuninkaan pöydän herkut ja juomaksi määrätyn viinin ja antoi heille vain kasviksia. (Dan. 1:8-16)

Danielin ja hänen ystäviensä tapauksessa koitui jopa terveydelliseksi siunaukseksi, kun he pysyivät erossa epäjumalille uhratusta lihasta ja juutalaisten puhtaussäädösten vastaisista ruuista. Tämä ei kuitenkaan toimi millään tavalla suoraan siirrettynä esimerkiksi suomalaiseen ympäristöön ja kristinuskoon. Kertomuksen opetus on siunauksessa, joka koitui juutalaisille annettujen käskyjen noudattamisesta, ei niistä kasviksista itsestään.

Ainoat raamatunkohdat, jotka mielestäni antavat meille ratkaisevia ohjeita ruokavalion suhteen, löytyvät luomiskertomuksesta ja vedenpaisumuskertomuksesta. Paratiisissa oli kaikki täydellisesti. Siellä varmuudella pärjättiin pelkällä kasvisruualla.

Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. (1. Moos. 1:29-30)

Paratiisista karkoittamisen ja vedenpaisumuksen jälkeen ohjetta laajennettiin.

Teidän ravintonanne olkoot kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit. (1. Moos. 9:3)

Lähtökohtaisesti Jumala ei ole siis kieltänyt lihansyöntiä. Päinvastoin Raamatussa monin tavoin runsaat pöydät ovat yksi monista Jumalan siunauksen ilmenemisen muodoista. Hyvin tärkeää on kuitenkin huomata, että lihaa ei syöty siihen aikaan missään tapauksessa samassa mittakaavassa kuin nykyään. Keskimääräiselle kansalaiselle liha oli juhlaruoka ja harvinaisempi herkku. Nykyään lihansyönti on saavuttanut aivan eri kertaluokan kuin silloin. Kasviksia syödään epäterveellisen vähän, lihaa syödään epäterveellisen paljon ja kysymykset lihantuotannon eettisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä ovat nousseet pintaan. Loppujen lopuksi kysymys kasvissyönnin ja lihansyönnin valinnoista palautuu aivan ensimmäisiin ihmisille annettuihin ohjeisiin.

Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." (1. Moos. 1:28)

Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. (1. Moos. 2:15)


Jumala on antanut ihmiselle viisauden. Sitä viisautta voi käyttää ihmisen ja luomakunnan parhaaksi tai vahingoksi. Eikä ole kovin vaikea huomata, että monella tapaa ihminen on kyllä täyttänyt maan, ottanut sen haltuunsa ja tehoviljellyt. Mutta varjeleminen on jäänyt huomattavan vähälle. Luontoa ei olla osattu varjella eikä myöskään ihmisen terveyttä.

Opillisesti lihansyönnin ja kasvissyönnin suhteen voidaan sanoa vain se, mitä Jeesuskin sanoi: "Kaikki ruoka on puhdasta ja sallittua". Mutta kun otetaan mukaan ihmisen tehtävä varjella luomakuntaa - ihmiskunta mukaan lukien - sitä tehtävää ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Kelpo kristitty nauttii siis kaikesta Jumalan sallimasta hyvästä, mutta hoitaa myös tehtäväänsä luomakunnan parhaaksi.
8
Pohdintapalsta / Vs: Kannabis
« Uusin viesti kirjoittanut exkannabisti 15.07.2018 - klo:01:21 »
Tänne eksyin etsiessä tietoa netistä mutta ei mikään vastaus tyydytä, miksi Jumala loi kannabiksen..lääkkeeksi?nautinnoksi?jotkut sanoo että kasvaahan tuolla sieniäkin etkä niitä syö mutta se on vähä köykänen argumentti kun alkoholikin tehdään oikein tekemällä marjoista ja kannabiksen kukintoa voidaan kuivata ja vaikka käyttää syömällä niin ei keuhkotkaan kärsi.. alan kallistua kohta siihen että kannabis on okei nautinto välillä (jos ois laillilsta) silleen että se ei häiritse arkea työtä tai Jumala-suhdetta ..eli jos pyhittää kannabiksen käytön niin miksi sitten vielä soimattaisiin siitä mistä kiittäen nauttii? Uskotko Jumalan sanaan että "Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat. "..eli kannabiskin on Herran ja meille on annettu kaikki kasvit jne käyttöömme joten kiitosmielellä vain nauttii kun sellainen on annettu kunhan se ei vallitse ihmistä, mene Jumalan edelle taikka jos tietää ettei kannata jos on ollut riippuvainen.. Niiin ja tietty jos se on lankeemukseksi jollekkin muulle niin siinä tapauksessa kieltäytyy siitä, näin mä näkisin asian =)
9
Nettipappi / Vs: Milloin olen uskossa?
« Uusin viesti kirjoittanut Nettipappi Marko 04.07.2018 - klo:18:26 »
Hei Cata,

Vastaukseni on nyt todella lyhyt, mutta toivottavasti se osuu kohteeseensa.

Täytyyhän myös sanoa Pyhässä Hengessä Jeesuksen olevan Herra ja sydämellään uskoa Hänen olevan Jumalan Poika. En oikein pysty sanomaan Pyhässä Hengessä tuota. Pystyn kyllä sanomaan, mutten Pyhässä Hengessä.

Sinun suurin ongelmasi on se, että käännät tässä Raamatun tekstin väärinpäin. Kohta, johon viittaat, on tämä: Siksi sanon teille selvästi, että kukaan, joka puhuu Jumalan Hengen valtaamana, ei voi sanoa: "Jeesus on kirottu." Kukaan ei myöskään voi sanoa: "Jeesus on Herra", muuten kuin Pyhän Hengen vaikutuksesta. (1. Kor. 12:3) Sinä ajattelet, että tuossa sanotaan: "Ei riitä, että sanoo Jeesuksen olevan Herra, vaan pitää pystyä sanomaan se Pyhässä Hengessä". Mutta ei siinä niin sanota. Siinä sanotaan: "jos pystyt sanomaan, että Jeesus on sinun Herrasi, se tapahtuu vain Pyhän Hengen vaikutuksesta".

Minulle tulee vaikutelma, että sinulla on joku itse tehty raja sille, milloin Pyhä Henki toimii riittävän suurella voimakkuudella. Tällainen on vaarallista, koska silloin sinä alat vaatia Pyhältä Hengeltä riittävän suuria suorituksia, jotka kelpaavat sinulle. Uskon voima ja suuruus on erityinen armolahja, jolloin Pyhä Henki antaa aivan erityisen uskon ja ihmeiden tekemisen voiman. Pelastavassa uskossa sen sijaan tärkeintä on uskon kohde eikä uskon määrä.

Mutta miksi me sitten pyydämme Herralta syntimme anteeksi, jos Jeesuksen ristinkuolema on meidät synneistä pelastanut?

Syntien anteeksi pyytäminen on yksi armon tuntemisessa kasvamisen tapa. Ihminen, joka ajattelee: "Olen kerran saanut syntini anteeksi, ja se riittää", ei kohta enää tarvitse anteeksiantoa. Hän ajattelee, että se ensimmäinen anteeksianto teki hänestä jo riittävän hyvän. Mutta anteeksianto ei ole sitä, että ihmisestä tulee synnitön. Anteeksianto on sitä, että tehdyistä virheistä ei enää syytetä.

Jokainen kristitty tekee päivittäin isoja ja pieniä syntejä. Siksi tarvitaan myös päivittäistä muistutusta siihen, että Jeesuksen ansiosta jokainen päivä on myös armon alla elämistä. Pyytämällä anteeksi, kristitty saa anteeksi. Lisäksi anteeksipyyntö on kristitylle muistutus oikeasta suhteesta Jumalaan.
10
Nettipappi / Vs: Milloin olen uskossa?
« Uusin viesti kirjoittanut Cata 01.07.2018 - klo:07:43 »
Hei Marko!
Minulla on toinenkin kysymys. Sanoit, että silloin on uskossa kun uskoo Jeesuksen olevan Jumalan Poika joka kuoli syntiemme, myös minun syntini, tähden. Ja kun luottaa siihen että ainoastaan Jeesuksen ristikuolema voi minut synneistäni pelastaa. Mutta miksi me sitten pyydämme Herralta syntimme anteeksi, jos Jeesuksen ristinkuolema on meidät synneistä pelastanut?
Voitko vastata mahd nopeasti? Kiitos.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10