Nettipappi.net

"Tahdon antaa kaikkeni"

pyrski

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 848
  • oma teksti
    • Profiili
    • Blogini maailmalta
  Olisi mahtavaa, olla todella Hengen johdatuksessa, tehdä edeltä valmistettuja tekoja ja elää esimerkillisesti.
Olisi mahtavaa julistaa evankeliumia pitkin maailmaa, omistaa elämänsä Totuudelle ja mennä, minne muut eivät.
  Olisi mahtavaa uhrata elämänsä toisten puolesta palvellen koko elämänsä köyhässä kylässä.
Olisi mahtavaa elää kokonaisvaltaisesti Hengen johdatuksessa ja kuolla päivittäin synnille ja olla Jumalan profeetta.

Varmasti monet allekirjoittavat yllä olevat unelmat. Ongelma vaan taitaa olla sama, kuin esim. laihduttamisessa: upea lopputulos, ennen sitä: "kärsimistä", tapojen muuttamista, elämänmuutoksia.

Mistä se kiikastaa uskonelämässä?   Kertokaa tästä asiasta mielipiteitänne.

Itse pelkään sen askeleen ottamista. Niin liian monta askelta olen ottanut harhaan, luullessani pääseväni syvemmälle uskoon. Mikä on Jumalan tahto ja onko olemassa mahdollisuus elää Hengen johdatuksessa? En uskalla heittäytyä uskon varaan - mitä jos se onkin vaan hetken mielijohde, joka menee ohi ja sitten nolottaa? Mitä jos se ei olekaan usko, jonka varaan heittäysyin?

Mitä jos ryhtyisin evakelistaksi, mutta mitään en saisi aikaan? Mitä jos löydän itseni istumassa yksin omasta herätysseurakunnastani, jossa joskus kävi 6493 ihmistä?

Ovatko uskonelämän vaikeudet aina minun syytäni? Onko kyse vain siitä, että minä en osaa tehdä asioita oikein, vai eikö maaperä ole otollinen? Onko aina mahdollisuus päästä uskossa lähemmäs Jeesusta, vai törmääkö kristitty lasikattoon?

Joo, täs nyt tuli aikas tajunnanvirtaa, mut heittäkää keskustelua ja kommentteja aiheesta.

            -voin sanoa "Annan kaikkeni Sinulle" mutta miten saisin siitä totta?
« Viimeksi muokattu: 10.06.2007 - klo:13:58 kirjoittanut pyrski »
Arrested by your truth and righteousness
Your grace has overwhelmed my brokenness
Convicted by your Spirit, led by your Word
Your love will never fail, Your love will never fail


marierika

  • Tulokas
  • *
    • Viestejä: 33
    • Profiili
Mulla on enemmän kuin uskallus niin ongelma tavassa -miten mun pitäisi evankelioida, miten mun pitäis toimia et voin olla enemmän Jumalan käytössä? Pitäiskö vaan lukee enmmän Raamattua, käydä ahkerammin seurakunnassa, toimia elämässä raamatullisemmin vai huutaa kadulla Jeesus rakastaa sua? Vai kaikkee yhtäaikaa? Jättää kaikki muu?

Mä en tiedä mitä mun pitäis tehdä et voisin toimia enemmän Jumalalle. Sit'ä kuitenkin haluisin -siks luulen että lähden teologiaa opiskeleen, siks ajattelin haluavani lähetystyöhön. Mutta sielläkin voi olla niin pinnallisella asenteella -ei se tarkoita aina syvempää elämää Jumalalle.

Kysyin vaan lisää enkä vastannut lainkaan.


pyrski

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 848
  • oma teksti
    • Profiili
    • Blogini maailmalta
  Oon tästäkin aiheesta kuullu niin sata eri opetusta. Eiväthän ne väärässä ole varmaankaan olleet, mutta todistaneet, ettei mitään yhtä ja helppoa tietä Hengen johdatukseen ole.

a) "Rukoile! Rukous avaa kaikki tiet ja on tie Jumalan johdatukseen. Hän vastaa varmasti!"
a.1) "Pyydä nöyrästi, Jumala tietää kyllä mitä tarvitset. Älä luule olevasi Häntä viisaampi."
a.2) "Huuda Jumalan puoleen! Pyydä konkreettisia asioita! Pyydä enemmän, kuin kehtaatkaan!"
b) "Lue Raamattua! Aina kun luet Raamattua, Jumala johdattaa sinua"
c) "Ylistä aina ja kaikessa! Ilo Herrassa on väkevyytemme! Ylistäessä paha murtuu ja kaikki hoituu."
d) "Ole nöyrä. Ole hiljaa ja siveä. Älä pidä ääntä itsestäsi. Palkkasi on oleva suuri taivaassa."
e) "Astu rohkeasti uusi askel! Älä epäröi, sillä Herra johtaa askeleesi!"
f) "Odota ja Herra näyttää oikean tien. Se on niin selvä, ettei tarvitse edes miettiä."

tässä esimerkkejä. tuskin mikään täysin pielessä, mutta kuin eri seurakunnat, nämä korostavat eri asioita. Monta näistä olen yrittänyt, mutta tässä yhä olen. Syntisenä -  sitä mikään resepti ei minusta poista ennen taivasta.
Arrested by your truth and righteousness
Your grace has overwhelmed my brokenness
Convicted by your Spirit, led by your Word
Your love will never fail, Your love will never fail


marierika

  • Tulokas
  • *
    • Viestejä: 33
    • Profiili
muuten sujuu hyvin, mutta d tökkäsee. se on varmaan sitten siitä kiinni.

Naat, mut niin. Tässä se ongelma ehkä onkin; kaikkensa yrittää muttei tajua että vaan Jumala voi.


Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 1 892
    • Profiili

Mielenkiintoisia asioita. Tässä muutama ihan erilainen mielipide keskustelua vilkastuttamaan:

- Jeesus teki ainakin 15 vuotta tavallista rakentajan työtä, kunnes hän aloitti vain 3 vuotta kestäneen julkisen toimintansa. Jos synnitön Jumalan Poika tarvitsi 30 vuotta tavallista elämää ennen varsinaista tehtäväänsä, paljonko syntinen ihminen tarvitsee...
- Mooses eli ensin 40 vuotta Egyptin prinssinä ja sitten 40 vuotta lammaspaimenena. Vasta sitten Jumala näki, että aika on kypsä, jotta hänestä voidaan tehdä profeetta ja kansan johtaja. Kuinka pian rippikoulun jälkeen siis pitäisi olla valmis julistaja?
- Abrahamille Jumala ilmestyi 7 kertaa. Jos nämä kerrat jaetaan tasaisin väliajoin hänen elämänsä vuosille, Jumala puhui hänelle 25 vuoden välein. Pitäisikö meidän saada päivittäin viestejä Jumalalta?

Odottaminen on usein tosi tärkeä juttu - Suuria profeettoja ei leivota parissa viikossa.
Tavallinen elämä on aina tosi tärkeä juttu - Suurimmatkin Jumalan palvelijat ovat ihmisiä.

Ja toisaalta Herralle elämisestä puhuttaessa kannattaa olla varovainen. On ilman muuta elettävä ja tehtävä kaikki asiat niin kuin ne tehtäisiin itse Jumalalle, mutta silti on hyvä muistaa:

     Kohota katseesi ylös taivaalle ja katso pilviä. Ne ovat korkealla sinun
     yläpuolellasi. Jos sinä teet syntiä, mitä se häntä liikuttaa? Jos teet
     vielä enemmän syntiä, mitä se hänelle merkitsee? Tai jos elät oikein,
     mitä hän siitä hyötyy? Mitä sinä pystyisit hänelle antamaan!
     (Job 35:5-7)

     Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä?
     Kuka on antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin?
     (Room. 11:34-35)

     Onko siitä jotakin etua Kaikkivaltiaalle, että sinä elät oikein?
     Onko hänelle hyötyä siitä, että sinä vaellat nuhteettomasti? (Job 22:3)


Kristinuskon ominaispiirre on, että Jumala antaa kaiken, mitä tarvitaan. Ja se annetaan ajallaan. Ei välttämättä tänään tai vielä huomennakaan...

Vaikka nämä kommentit tulivat vähän rintaäänellä, niin tarkoitus ei ollut tarjota vastauksia vaan härnätä teitä keskustelemaan. Jatkakaa olkaa hyvä.
Marko Sagulin


Hanna Mattsson

  • Tulokas
  • *
    • Viestejä: 24
    • Profiili
[ Syntisenä -  sitä mikään resepti ei minusta poista ennen taivasta.
[/quote] Pyrski, Sinä olet jo synnitön! Jeesuksen kerta kaikkinen teko pesi Sut täysin! Saat olla vapaa ja armahdettu kaikista epäonnistumisista. Isä katsoo Sua Jeesuksen läpi nähden Sut vitivalkoisena :D
Isä rakastan Sua!


MaryMagdalene

  • Seniori
  • ****
    • Viestejä: 377
    • Profiili
Synnittömyydestä. Oi oi, mitenkähän osaisin sanoa tämän oikein Kristuksen rakkaudella...

Uskova kristitty on vanhurskautettu ja Isä näkee hänet sellaisena. Meidän uusi identiteettimme ei ole syntinen vaan vanhurskas, vanhurskautettu syntinen. Ja sovitukseen kuuluu myös vapaus pahan, synnin orjuudesta.

Mutta synnittömiä meistä ei koskaan tule tässä ajassa. Jos sitä olisimme, olisimme jumalia.

Paavali lienee ollut maailmanhistorian pyhittyneimpiä kristittyjä. Ja hänkin kirjoitti:

"Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä. Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia.
(Room. 7: 14-25)

Kristitty ihminen voi aidosti langeta (itse asiassa teemme sitä joka päivä), jopa kokonaan pois Kristuksesta. Miksi muutoin kirjoitettaisiin:

"Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu." (1 Kor. 10: 12)

"Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina!" (1 Piet. 5: 8 )

"Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen..." (Hepr. 12: 1-2a)

Joka kuvittelee, ettei voi eksyä, on jo mennyt harhaan.

Pelkäänpä kovasti, että itsensä synnittömänä pitäminen on ylöspäin lankeamista, mitä yleensä seuraa väistämättä alaspäin lankeaminen, jolloin julkisynnit tulevat muidenkin nähtäviksi. Minulla on ensi käden kokemusta (vuosia sitten) eräästä ryhmästä, jossa mielestäni kävi niin: ajateltiin, että olemme erityisiä (varmaan minäkin joukon mukana), vähitellen synti tuli suhteelliseksi ja näkyi sitten tekoina: valehteluna, seksuaalisyntinä... (onneksi jo tätä ennen älysin lähteä pois)

Tässä on lähellä se, mitä nimitetään iankaikkisen pelastusvarmuuden harhaopiksi: "kerran uskova, aina uskova - teinpä mitä tahansa, löydän itseni taivaasta". Mennään antinomismiin, joka on lain hylkäämistä. Silloin armokin tulee turhaksi.

Pelastukselle ei saa laittaa mitään ehtoja. Mutta itse asiassa parannuksen tekeminen jatkuu uudestisyntymisen jälkeen. Ellen elä tänään kääntymystäni todeksi, sillä mitä eilen olin ei ole merkitystä. Onneksi sen tekee Hän enkä minä.

Rakkaudella Kristuksessa
« Viimeksi muokattu: 13.06.2007 - klo:23:04 kirjoittanut MaryMagdalene »
MaryMagdalene


Aani

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 782
    • Profiili
Mielenkiintoista.

Usein sitä tulee mietittyä, että miksi häpeän joka päivä Häntä, jolta saan kaiken. Mikä siinä voi olla niin vaikeaa, etten osaa viedä Hänen sanaansa eteenpäin, olen vain omissa oloissani ja tyytyväinen omaan elämääni.

Minä ainakin näin nuorella iälläni olen uskossa heikko. Tulee todella usein mietittyä, että vitsi tää on naurettavaa uskoo johkin heepoon joka sano olevansa kaikki ja sit kuoli ja nyt antaa mulle muka kaiken. Siksi on kai vaikea viedä Jumalan sanaa, kun minusta tuntuu, etten ole muka valmis siihen. hyviä tekosyitä löytyy paljon.

Miksi en osaa antaa elämääni Hänelle, Hänelle, joka haluaa minulle pelkää hyvää, vaikka olenkin tällainen syntinen?

Usein tahdonkin antaa kaikkeni, haluaisin haluaisin haluaisin, mutta saatana vie minua kauemmaksi Jumalasta. Häntä vastaan on taisteltava, eikä se taistelu ole helppoa.

Raamattu, rukous, seurakunta, usko. Noiden avulla sitä kasvaa Herran lähettilääksi.

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Matt. 28:19

Tuohon pyritään, vaikka se ei helppoa ole.


pyrski

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 848
  • oma teksti
    • Profiili
    • Blogini maailmalta
  Onko viisaampaa odottaa, vai lähteä tänään?

Jos lähtee tänään, voi olla hätiköityä meininkiä ja kaikki mennä pipariksi..? Lähtee soitellen sotaan ja unohtaa moniakin tärkeitä asioita. "Ai niin, oishan tässä voinu rukoilla ennen lähtöö" Ja uppoo sinne veteen niinku Pietari heti sen parin askeleen jälkeen.
    Jos odottaa, että Jumala näyttää tien niin sit saattaakin huomata et on 89 v ja odottaa yhä. Jos Jumala olisikin halunnut kutsua jo aiemmin? mutta en kuunnellut. Onko odottamisessa mitään järkeä vai onko käytäntö ainut kasvattava asia?

Ei pidä kuitenkaan aliarvioida Jumalaa. Jos Hän kutsuu niin sitten kutsuu ja sen huomaa. Mutta välinpitämättömiä emme saa olla! Raamattu käskee meitä viemään sanomaa.

Ja ei Pietarikaan sinne järveen jäänyt loppuiäkseen: Jeesuksen käsi ojentui sinnekin.

Päätän lähteä tänään mutta odotan huomiseen :(
Arrested by your truth and righteousness
Your grace has overwhelmed my brokenness
Convicted by your Spirit, led by your Word
Your love will never fail, Your love will never fail


Murdochh

  • Jäsen
  • **
    • Viestejä: 57
    • Profiili
Miksi en osaa antaa elämääni Hänelle, Hänelle, joka haluaa minulle pelkää hyvää, vaikka olenkin tällainen syntinen?

Usein tahdonkin antaa kaikkeni, haluaisin haluaisin haluaisin, mutta saatana vie minua kauemmaksi Jumalasta. Häntä vastaan on taisteltava, eikä se taistelu ole helppoa.

Raamattu, rukous, seurakunta, usko. Noiden avulla sitä kasvaa Herran lähettilääksi.


Sinä ET voi antaa elämääsi Hänelle. Sinulla ei ole Hänelle mitään annettavaa. Syntinen et enään olisi jos Jeesus todella sinut tuntisi. Viestistäsi huokuu todella vastenmielinen tekopyhyys.

Siinä olet oikeassa että Saatana pitää sinua kaukana Jumalasta, Mutta, kun jätät listastasi tuon seurakunnan pois, lakkaat luottamasta ihmisiin, niin on sinulla mahdollisuus todellisen elävän Jeesuksen luo päästä!


pyrski

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 848
  • oma teksti
    • Profiili
    • Blogini maailmalta
Syntinen et enään olisi jos Jeesus todella sinut tuntisi.
suosittelen lukeen tämän saman keskustelun aiempia viestejä. tässä lyhyt lainaus Marylta:

Synnittömyydestä. Oi oi, mitenkähän osaisin sanoa tämän oikein Kristuksen rakkaudella...

Uskova kristitty on vanhurskautettu ja Isä näkee hänet sellaisena. Meidän uusi identiteettimme ei ole syntinen vaan vanhurskas, vanhurskautettu syntinen. Ja sovitukseen kuuluu myös vapaus pahan, synnin orjuudesta.

Mutta synnittömiä meistä ei koskaan tule tässä ajassa. Jos sitä olisimme, olisimme jumalia.

Mutta, kun jätät listastasi tuon seurakunnan pois, lakkaat luottamasta ihmisiin, niin on sinulla mahdollisuus todellisen elävän Jeesuksen luo päästä!
älkää laiminlyökö seurankuntanne yhteistä kokoontumista. En ymmärrä, mikä sinullu Mureke on seurakuntia vastaan? sekö, että aina menee tikut ristiin? mielestäni seurakunta on turvallinen paikka huomata, että ihan samanlaisia tallaajia tässä ollaan ja mielipiteet vaihtelee, mutta Kristus on se joka yhdistää meidät SYNTISET, jotka Häntä tarvitsemme.

Lainaus
Viestistäsi huokuu todella vastenmielinen tekopyhyys.

Omasta viestistäsi huokuu lapsellisuus. Jos jätettäisiin ne keittiöpsykologiat ja -teologiat syrjään..? Oli sulta aika ilkeesti sanottu. Itse koin viestin aidoksi vuodatukseksi.
Arrested by your truth and righteousness
Your grace has overwhelmed my brokenness
Convicted by your Spirit, led by your Word
Your love will never fail, Your love will never fail


Moottorisaha

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 852
  • Olen apina
    • Profiili
Onko varmaa, että voit todella yksin ilman yhteyttä sanoa olevasi ainoana joka on oikeassa?

Muutko ovat niin vääriä ja kieroja? Laki ei yksin pelasta.
Ette te hyvä lukija tätä oikeasti edes halua lukea. Luit kun tässä jotain luki. Olit utelias, mutta silti vain nähdäksesi mitä tässä lukee. Samalla tavoin kuin katsot Iltalehden tai Iltasanomien otsikon.


Jukka moisio

  • Vieras
Onko varmaa, että voit todella yksin ilman yhteyttä sanoa olevasi ainoana joka on oikeassa?

Muutko ovat niin vääriä ja kieroja? Laki ei yksin pelasta.


Siinäpä se juurin onkin nääs kun itse, omat käsitykseni olisivat täysin vailla pohjaa. Siksi Jeesus sanookin "Joka kadottaa elämänsä.." Jotta Hänen elämänsä voisi tulla tilalle. Siinä samalla Hänen näkemyksensä. Ja ne näkemykset eivät tuomitse. Vaan tahtoisivat jokaisen ottavan niistä vaarin. Se saattaa tuntua kyllä tuomitsemiselta, mutta niinhän tuntui fariseuksistakin Jeesuksen aikana kun todisti että kaikkien teot ovat pahat. Siksi Häntä vihattiinkin.



-murdochh, joka ei tee tätä ilkeilläkseen


Jukka moisio

  • Vieras
Jumala sinutkin uskoonsa tahtoisi saattaa, mutta niin kauan kun kuvittelet, että uusi viini kaadettaisiin hokkuspokkus-tempulla vanhaan leiliin, etkä edes halua suostua näkemään tätä asiaa, et sinä voi Hänen yhteyteensä päästä.

Ja jos et ymmärtänyt, en pilkannut sinua viestissäni. Vaan kerroin miten asia on. Pilkkaisko Jeesuskin, kun kutsui Pietaria Saatanaksi? Vai tekikö Hän sen siksi, jotta Pietari näkisi minkä hengen oma on?

Jeesuksen henki ei Sanaa vastaan ole, kuten sinun viestissäsi ollaan.

Kerroit tulleesi seurakuntayhteydessä uskoon, mutta mihin uskoon? Uskoohan riivaajahengetkin että Jeesus on Jumalan poika, ja vapisevat.
Ettei sinun uskosi olisi vain tähän lihaan miellyttävään jakeeseen -Joh 3:16, perustuvaa miellyttävää evankeliumia, jota tarjoiltiin ensimmäisen kerran jo Korintissa vuonna 52?



Jukka moisio

  • Vieras
""Missä Raamatun kohdassa sanotaan, että "seurakuntayhteyden kautta uskoon tullut ei ole tullut oikeaan uskoon"?
Tarkoitatko tällä leiliselitykselläsi, että jos tulen niin sanottuun uskoon seurakuntayhteyden kautta, en ole oikeassa uskossa, sillä olen edelleen se sama vanha ihminen, joka en suostu näkemään Jeesuksen kirkkautta, enkä pääse Hänen yhteyteensä?""

Mikä estää sinua näkemästä minun sanomaani? Se, että se ei ole minun sanomani vaan Jeesuksen, ja se ei ole ihmismielenmukainen, kuten Paavalikin aikanaan totesi evankeliumista.


Joh 3:16, on niin ihmismielenmukainen, että suuresti ihmettelen miksei näin päivänselvää asiaa huomata



   "" Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette,
     rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka
     ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne,
     niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 4:6-7)

Miten voi pysyä Kristuksessa jos ei ole itseään hänelle antanut? Ihmettelen kyllä, että miten tässä ollaan sanaa vastaan.
""

Sinulla ei ole Kristukselle mitään annettava. Elämän voit Häneltä saada kyllä, ja on tärkeää kilvoitella pysyäkseen tässä





""Mikä sitten on pelastus ja keitä se koskee? Mitä minun pitää tehdä, että uskoisin oikein ja pääsisin taivaaseen? Jos meitä kehoitetaan pysymään Kristuksessa, miten me voimme hänessä pysyä ilman, että olemme jo antaneet koko elämämme hänelle? En nyt oikein tajua.""

Pelastus koskee monia, mutta vain harvat siihen tarttuvat koska ovat niin ihmisoppien sokaisemia. Tämä on valitettavaa, mutta se sanotaan kyllä sinunkin Raamatussasi.

Pelastus ei ole ihmisteko. 'Jeesukselle elämän antaminen' on ihmisteko

Sinua kehoitetaan lukemaan ensisijaisesti Joh 14-17, monestikko löydät sieltä sanan 'armo'