Kirjoittaja Aihe: Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi  (Luettu 10201 kertaa)

Aani

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 782
    • Profiili
Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi
« : 07.01.2007 - klo:11:59 »
Jea.

Viime raamiksessa vilahti tuollainenkin hieno sivistyssana, predestinaatio muistaakseni (korjaa, jos väärin kirjoitettu). Voisitko hieman selittää sitä, vai onko siinä edes selittämistä?

***

"Otan viisi askelta. Onko se Jumalan päätös/ määräys/ onko Jumala nähnyt ennalta, että otan nämä viisi askelta, vai onko se minun oma valintani?

Toivottavasti ymmärrät kysymyksen. Fiksu esimerkki, muttajoo."

Aloitin tuollaisenkin keskustelun ja sain tietää, että tämä on jotenkin tämän aiheen selittämistä  ;D Jea, fiksuminä.
Mutta en tainnut vieläkään kuitenkaan ymmärtää. Jesh.


EDIT: Otsikkoon lisätty selityksiä. Marko
« Viimeksi muokattu: 12.06.2008 - klo:16:34 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nuorisopastori
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 890
    • Profiili
Vs: Predestinaatio
« Vastaus #1 : 18.01.2007 - klo:13:54 »

Hei Aani!

Sanana predestinaatio on yksinkertainen. Se on latinaa, mutta englanninkielen kautta sen ymmärtää mainiosti. Pre-etuliite tarkoittaa jotain edellä tai edessä olevaa. Ja destiny merkitsee kohtaloa. Näitä kun sopivasti yhdistelee, saa idean siitä, mitä predestinaatio tarkoittaa. Se merkitsee "ennaltamääräämisoppia".

Predestinaatioon liittyvissä keskusteluissa siis pohditaan, määrääkö Jumala ihmisten kohtalot etukäteen. Äärimillään sillä tarkoitetaan, että joka ainoa askel ihmisen elämässä on määrätty niin, että kaikki asiat, joissa ihminen luulee tekevänsä oman päätöksen mukaan, tapahtuvatkin vain siksi, että se oli jo ennalta määrätty. Eli ihminen ei voi tehdä mitään omia päätöksiä.

Tämä ei tietenkään voi olla Raamatun mukainen linja. Raamatussa opetetaan ihan jatkuvasti ihmistä tekemään hyvää. Ja on todella tyhmää käskeä ihmistä elämään jollain tavalla, jos ihmisellä ei olisi mahdollisuutta valita tekemisiään. Ihminen ei tietenkään voi valita esimerkiksi täysin synnitöntä elämää. Se on mahdotonta, mutta totta kai ihminen voi valita monia asioita suhteessa oikeaan ja väärään: varastaako vai eikö varasta, lyökö toista vai sanoo kauniin sanan, tekeekö aviorikoksen vai onko uskollinen ... jne.

Tämän vuoksi predestinaatiolla ei yleensä tarkoiteta kaikkia elämän valintatilanteita. Predestinaatio liittyy ihmisen lopulliseen kohtaloon. Eli predestinaation yhteydessä keskustellaan siitä, minkä verran ihminen itse voi vaikuttaa siihen, pääseekö hän taivaaseen vai joutuuko helvettiin. Tähän liittyen minulla on muistissani kolme erilaista ajattelumallia:


Yksinkertainen predestinaatio

Tällä tarkoitetaan oppia, jonka mukaan Jumala määrää osan ihmisistä pelastukseen. Ne jotka ovat kadotuksessa, eivät ole Jumalan sinne määräämiä, vaan he ovat siellä omasta syystään.


Kaksinkertainen predestinaatio

Tällä tarkoitetaan sitä, että Jumala määrää osan ihmisistä taivaaseen, mutta samalla hän määrää osan ihmisistä kadotukseen. Ihminen ei voi valita mitään, vaan kaikki on Jumalan määräystä.

(Henkilökohtaisesti minun on vaikea nähdä käytännön eroa yksinkertaisen ja kaksinkertaisen predestinaation välillä. Ilmeisesti ero on siinä, että yksinkertaisen predestinaation mukaan kadotuksessa olevat ihmiset olisivat voineet valita pelastumisen, vaikka heitä ei ollut määrätty sinne.)


Lutherin malli (by Miikka Ruokanen)

Yhden yliopiston professorin mukaan Lutherilla oli seuraavanlainen käsitys predestinaatiosta: Jumala ei määrää ketään ihmistä kadotukseen, vaan pikemminkin tekee kaikkensa, ettei kukaan sinne joutuisi. Osa ihmisistä on määrätty pelastukseen, mutta tämä ei tarkoita yksittäisiä nimeltä mainittuja henkilöitä vaan yhtä ihmisryhmää. Eli Jumala on määrännyt taivaaseen ne henkilöt, jotka uskovat Jeesukseen.


Lutherin malli on hyvin sielunhoidollinen ja se antaa uskovalle ihmiselle varmuuden pelastuksesta. Ja minun mielestäni se tuntuisi Raamatun mukaiselta. Kun uskot Jeesukseen, sinä voit todella luottaa siihen, että sinut on pelastettu. Jumala on suorastaan määrännyt, että uskovan ihmisen pitää Jeesuksen tähden päästä taivaaseen.

     Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut
     ja ennalta määrännyt - hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä
     mukaisesti. Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen,
     tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi. (Ef. 1:11-12)


Paavali kirjoittaa tässä kristityille. Ja sanoma on, että perintöosa kuuluu niille, jotka ovat Kristuksessa - eli meille uskoville. Se on Jumalan suunnitelma ja suorastaan määräys.

     Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen
     alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. (1. Kor. 2:7)


Sama asia toisin sanoin: Jumalan salattu viisaus (Kristuksen sovituskuolema) on määrätty uskovien ihmisten kirkkaudeksi. Ja se on todella varmaa, koska tämä oli Jumalan suunnitelma jo ennen maailman luomista.

     Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän
     on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut,
     hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi
     esikoinen suuressa veljesjoukossa. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös
     kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän
     on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa. (Room. 8:28-30)


Uskova ihminen on Jumalan valitsema, koska kukaan ei voi uskoa, jos Jumala ei auta. Se, joka uskoo Kristukseen, kuuluu Jumalalle. Ja ne, jotka ovat jo tässä ajassa valittu Jumalalle, ovat myös määrätty taivaaseen, Jeesuksen kaltaisiksi ja pelastumaan.

Tämän asian käänteinen puoli on ilmoitettu jo Raamatun ensimmäisillä sivuilla. Ja sekin on määrätty:

     Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista.
     Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä,
     jona siitä syöt, olet kuoleman oma." (1. Moos. 2:16-17)


Ketään ihmistä ei ole myöskään nimeltä määrätty kadotukseen. Mutta Jumalan lakiin kuuluu se, että syntinen ihminen kuuluu kuolemalle. Eli syntinen ihminen on "ennaltamäärätty" kadotukseen. Onneksi on olemassa tuo aiemmin esitetty määräys, eli että Jeesus on määrätty synnin sovittajaksi. Ja se määräys on suurempi ja peittää kuoleman lain.

Mielestäni nämä predestinaatioon viittaavat raamatunkohdat eivät puhu siitä, että toiset ihmiset on määrätty kadotukseen ja toiset taivaaseen. Niiden tarkoitus on vakuuttaa uskovalle ihmiselle, että Jeesukseen uskovan ihmisen pelastus on vuorenvarma. Vaikka syntisen ihmisen paikka on Jumalan sääntöjen mukaan kadotuksessa, Jeesuksen sovintoveren suojissa oleva ihminen on määrätty taivaaseen.



Vielä pari asian lähettyvillä olevaa huomiota.

Raamatussa on selvästi kohtia, joissa Jumala on määrännyt jotain ihan nimeltä. Ne liittyvät yleensä Jeesukseen tai joihinkin suuriin linjoihin ja maailman historiaan. Uskoisin, että siitä moni on virheellisesti ajatellut, että samalla tavalla Jumala on määrännyt yksittäisen ihmisen ikuisen kohtalon.

     En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt,
     mitä minun tulee puhua ja julistaa, (Joh. 12:49)

     Tässä kaupungissa Herodes ja Pontius Pilatus liittoutuivat pakanoiden ja Israelin
     kansan kanssa pyhää palvelijaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olit voidellut.
     He toteuttivat sen, minkä sinä voimallasi ja päätökselläsi olit ennalta määrännyt
     tapahtuvaksi. (Ap. t. 4:27-28)

     Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman,
     ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on
     antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista. (Ap. t. 17:31)


Lisäksi keskusteluissa vilahtaa "ennaltamääräämisen" lisäksi termi "ennaltatietäminen". Tällä tarkoitetaan sitä, että Jumala on kaikkitietävä, eli hän tietää kaiken jo ennalta, vaikkei määrää, miten asioiden kuuluu mennä. Jos lyön lähimmäistäni, se ei ole Jumalan määräys, mutta uskon, että hän tiesi asian etukäteen.

Jumalalta voi pyytää apua elämän matkalle. Ja Jumala auttaa mielellään ja ohjaa elämäämme hyvään suuntaan. Ja Jumala voi todella paljon vaikuttaa lopputulokseen. Esimerkiksi Jumala ainoastaan voi lahjoittaa ihmiselle uskon. Mutta Jumala ei pakota ketään. Hän ei määrää ketään yksittäistä ihmistä taivaaseen tai helvettiin.
Marko Sagulin

Stranger

  • Vieras
Vs: Predestinaatio
« Vastaus #2 : 24.05.2008 - klo:13:28 »
Moi!

Mutta niin kuin kysyit: tarkoittaako tämä sitä, että kaikki kastetut uskovat ja pelastuvat. Tätä johtopäätöstä ei voi mielestäni mitenkään tehdä. Raamattu kehottaa koko ajan kristittyjä valvomaan, ettei luopuisi Kristuksesta. Jumala ei pakota ketään pelastumaan. Kasteessa meille annetaan valtava lahja. Mutta jos lahja jää avaamattomana nurkkaan, ei se tuota iloa.

Tästä tuli mieleen, että määrääkö Jumala ennalta, ketkä pelastuvat ?

Tai mitä tämä kohta sitten tarkoittaa:
ap.t. 13:48
Tämän kuullessaan pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa, ja kaikki ne, jotka oli säädetty iankaikkiseen elämään, tulivat uskoon.

joh. 6:44:
Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.

Vai onko se ihmisen päätettävissä, että tuleeko hän uskoon?
Siis yritän kysyä sitä, että mikä on ihmisen itsensä osuus pelastumisen kannalta? Kun Jeesus on sanonut, että kukaan, joka hänelle on annettu ei joudu hukkaan?


EDIT: Kaste-otsikon alla esitetty kysymys, joka sopii aiheensa puolesta paremmin tänne. Marko
« Viimeksi muokattu: 12.06.2008 - klo:16:32 kirjoittanut Nettipappi Marko »

Nettipappi Marko

  • Nuorisopastori
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 890
    • Profiili
Vs: Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi
« Vastaus #3 : 21.06.2008 - klo:16:08 »

Tervehdys, Stranger!

Esitit kysymyksesi eri otsikon alla, joten en ole varma, huomasitko tämän otsikon nettipapin palstalla. Olen käsitellyt predestinaatiota jo ketjun ensimmäisessä vastauksessani, mutta esille ottamasi jae ei sisältynyt siihen. En siksi kirjoittele kaikkea uudelleen, vaan kommentoin lähinnä esille ottamaasi kohtaa.

Tästä tuli mieleen, että määrääkö Jumala ennalta, ketkä pelastuvat ?

Tai mitä tämä kohta sitten tarkoittaa: ap.t. 13:48 Tämän kuullessaan pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa, ja kaikki ne, jotka oli säädetty iankaikkiseen elämään, tulivat uskoon.

... Siis yritän kysyä sitä, että mikä on ihmisen itsensä osuus pelastumisen kannalta? Kun Jeesus on sanonut, että kukaan, joka hänelle on annettu ei joudu hukkaan?

Tuo kyseinen jae on aiheuttanut päänvaivaa raamatunselittäjille. Minulla on neljä kommentaaria Apostolien teoista, mutta vain yhdessä niistä selittäjänä toimiva Erkki Ranta edes ottaa haasteen vastaan. Hänen vastauksensa koostuu neljästä osasta, jotka yritän tiivistetysti tässä sanoa:

1. Ennaltamääräämisoppi (Jumala määrää toiset pelastukseen ja toiset kadotukseen) on syvässä ristiriidassa evankeliumin kanssa. Tämä kohta on luettava Raamatun kokonaisuudesta käsin.
2. Kyseinen sanamuoto "pelastukseen määrääminen" riistää ihmiseltä kaiken mahdollisuuden omilla teoilla ylpeilyyn. Kaikki on Jumalan ansiota.
3. Raamattu opettaa ihmisen vastuuta siitä, että hän vastaisi myönteisesti Jumalan kutsuun. Ennaltamääräämisoppi on ristiriidassa tämän selvän opetuksen kanssa.
4. "Ne, jotka oli säädetty iankaikkiseen elämään", voi viitata niihin pakanoihin, jotka olivat alkaneet luottaa Jumalaan jo VT:n perusteella, mutta jotka nyt Jeesuksen ansiosta uskoivat pelastuksen omalle kohdalleenkin.

Minä en osaa tämän paremmin sanoa mitään tästä kohdasta. On mahdollista, että tässä ennalta määrääminen ja ennalta tietäminen ovat jotakuinkin sama asia. Joka tapauksessa eräs kuulemani vertaus sopii jälkimmäiseen kysymykseesi hyvin. "Mikä on ihmisen osuus pelastumisen kannalta?"

Näet portin, jonka yläpuolella on kirjoitus: ""Menkää sisään ahtaasta portista." (Matt. 7:13a) Päätät ottaa kehotuksen tosissasi ja astut sisään. Portista kuljettuasi katsot vielä kerran taaksesi. Huomaat, että portin yläpuolella on kirjoitus: "Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät" (Joh. 15:16).

Tämä on paradoksi, jota ei voi selittää auki. Toisaalta Raamattu puhuu, että ihmisen pitää valita. Toisaalta Raamattu puhuu, että Jumala valitsee. Kummatkin ovat jollain käsittämättömällä tavalla voimassa yhtä aikaa.
Marko Sagulin

pipsa

  • Vieras
Vs: Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi
« Vastaus #4 : 24.11.2008 - klo:18:41 »
kamala paradoksi.. pitää vissiinki koittaa hyväksyä. en vaan tajua. oon menny portista ja huomannu taakse katsoessani että jumala valitsi mut. miks jumala ei oo valinnu kaikkia..

eikö predestinaatio vois olla totta? mun mielestä se on yhtä helppo hyväksyä ku tää paradoksi.

tällaista valitusvirttä vain

Nettipappi Marko

  • Nuorisopastori
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 890
    • Profiili
Vs: Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi
« Vastaus #5 : 16.12.2008 - klo:19:18 »

Morjens, Pipsa!

Tämä on varmaan henkilökohtainen juttu. Toisille olisi helpompi hyväksyä se, että pitää itse tehdä valinta. Toiset puolestaan sulattavat parhaiten sen ajatuksen, että Jumala valitsee ja sille ei voi mitään. Siinä mielessä tuo paradoksi sisältää erittäin syvää viisautta, että se tarjoaa kosketuspinnan kummankin tyylisille ihmisille. Tosin kummatkin saavat siitä myös pureskeltavaa sen paradoksin toisen näkökulman suhteen. Eipä mene mielenkiinto, kun huomaa, että kasvu uskon saralla on pahasti kesken.
Marko Sagulin

Stranger

  • Vieras
Vs: Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi
« Vastaus #6 : 17.01.2009 - klo:19:14 »
Moi!

Näet portin, jonka yläpuolella on kirjoitus: ""Menkää sisään ahtaasta portista." (Matt. 7:13a) Päätät ottaa kehotuksen tosissasi ja astut sisään. Portista kuljettuasi katsot vielä kerran taaksesi. Huomaat, että portin yläpuolella on kirjoitus: "Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät" (Joh. 15:16).
Tämä on paradoksi, jota ei voi selittää auki. Toisaalta Raamattu puhuu, että ihmisen pitää valita. Toisaalta Raamattu puhuu, että Jumala valitsee. Kummatkin ovat jollain käsittämättömällä tavalla voimassa yhtä aikaa.

Eli siis meneekö tuo niin, että niille, jotka eivät vielä ole valintaa tehneet esitetään, että se valinta on ihmisellä itsellään ja niille, jotka ovat jo tehneet valinnan seurata Jeesusta,  esitetään niin, että Jumala on valinnut.
Mikä siinä on pointtina?

Nettipappi Marko

  • Nuorisopastori
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 890
    • Profiili
Vs: Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi
« Vastaus #7 : 26.02.2009 - klo:16:09 »

Hei, Stranger!

Eli siis meneekö tuo niin, että niille, jotka eivät vielä ole valintaa tehneet esitetään, että se valinta on ihmisellä itsellään ja niille, jotka ovat jo tehneet valinnan seurata Jeesusta,  esitetään niin, että Jumala on valinnut.
Mikä siinä on pointtina?

Kielikuvan pointti on selittää sitä kuviota, joka Raamatusta nousee. Eli yhtä lailla Raamatussa käsketään ihmisiä valitsemaan Jeesus. Mutta toisaalta sanotaan, että ilman Jeesusta kukaan ei voi mitään. Vertauksella pyrin vain selittämään Raamatun näkökulmaa ja paradoksaalisuutta auki.

Mutta jos kysymyksesi koskee sitä, miks Raamatussa on tämä, niin siihen en osaa vastata. Jumala on hyväksi nähnyt ilmoittaa asian näin. Toisaalta halutaan painottaa sitä, että Jumala pyytää meitä valitsemaan. Toisaalta Jumala haluaa korostaa sitä, kuinka Hän armossaan on kaiken takana. Jostain jumalallisesta viisaudesta tämä nousee. Hän on todennut, että hänen luomansa ihminen tarvitsee nämä näkökulmat, vaikkei niitä osaisi loogisesti selittääkään.
Marko Sagulin

Moottorisaha

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 852
  • Olen apina
    • Profiili
Jumalan valinta (2. Tess. 2:13)
« Vastaus #8 : 15.05.2016 - klo:20:08 »
Kyseinen kohta on hiukan eri tavoin uudemmassa ja vanhemmassa käännöksessä. Itselläni on kyllä asiaan kanta ja kysyn nyt sun kantaasi. Tästä kohdasta juttelin tässä taannoin eräälle ammattitoverillesi. Hän selitti sen osaltaan olevan suunnattu Israelin sukukunnille jne..... Selitys oli ontuva, koska tolla selityksellä voidaan helposti useampikin vaikea ja muutoin hankala kohta sivuuttaa. Yleensä liika tuollainen jaottelu liiallisissa määrin ei tee hyvää kristillisyydelle. Jaotella nyt tyyliin kuuluu mulle, kuuluu sulle, sulle ,mulle, meille, jne..... Etenkin jos se on ainoa selitys vaikuttaa se lähinnä siltä, että asiaa ei haluta ajatella. Kuitenin joitakin asioita ajattelee. Kyseisen kohdan sanomaa on useampikin ennenkin tuuminut ja spekuloinut monin tavoin. Onko kyseessä siis kalvinistinen tulkinta vaiko armoon perustuva? Jotkut vetoaa käännösvirheeseen.

Silti siis nyt asiaan. Jos kerta kuten päätellä voidaan myöskin kohdan nojalla onko osa jo syntymästä valittu pelastukseen? Onko osa jätetty siitä heti pihalle? Jos sen npon tulkitsee on usko turhaa. Turhaa on muukin parannuksen tekeminen, koska me emme voi vaikuttaa valitaan joka on jo tehty. Mitä te siis tähän itse sanotte?


EDIT: Otsikkoa tarkennettu. Marko
« Viimeksi muokattu: 03.06.2016 - klo:23:06 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Ette te hyvä lukija tätä oikeasti edes halua lukea. Luit kun tässä jotain luki. Olit utelias, mutta silti vain nähdäksesi mitä tässä lukee. Samalla tavoin kuin katsot Iltalehden tai Iltasanomien otsikon.

Nettipappi Marko

  • Nuorisopastori
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 890
    • Profiili
Vs: Jumalan valinta (2. Tess. 2:13)
« Vastaus #9 : 03.06.2016 - klo:23:04 »
Hei Moottorisaha!

Laitan kysymäsi raamatunkohdan tähän näkyviin kolmen eri käännöksen sanamuodoilla.

     Mutta teidän vuoksenne meillä on täysi syy aina kiittää Jumalaa,
     te Herralle rakkaat veljemme.
     Jumala on valinnut teidät ensimmäisinä pelastumaan,
     kun Henki pyhittää teidät ja te uskotte totuuteen.
     (2. Tess. 2:13) - nykyinen Kirkkoraamattu 1992

     Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne,
     veljet, te Herran rakastetut,
     sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen
     Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
     (2. Tess. 2:13) - vanha käännös 1938

     Mutta me olemme aina velvollisia kiittämään Jumalaa teistä,
     te Herralle rakkaat veljet,
     koska Jumala valitsi teidät ensi hedelmänä pelastukseen
     Hengen pyhittäessä teidät, kun uskotte totuuteen.
     (2. Tess. 2:13) - Raamattu kansalle -käännös


Tiedustelemasi kohta on siis mahdollista kääntää predestinaation - ennaltamääräämisopin - näkökulmasta eri sävyissä.

Nykyisen käännöksen sanamuoto voidaan tulkita siten, että Paavalin kirjeen vastaanottajat ovat niitä, jotka Jumala on kristityistä ensimmäisenä kutsunut pelastukseen. Tessalonikalaiskirjeet kun ovat vielä Paavalin vanhimpia kirjeitä, tulkinta on sinällään relevantti, että kyseiset kristityt ovat Paavalin julistustyön alkupuolen käännynnäisiä.

Vanhan käännöksen sanamuoto voidaan tulkita joko niin, että Jumala on kutsunut tessalonikalaiset heti Paavalin julistustyön alusta asti kristityiksi. Mutta yhtä lailla voidaan ottaa predestinaatio-opin mukainen näkökulma, ja ajatella, että Jumala on jo maailman luomisesta, ihan alusta asti valinnut nämä kyseiset ihmiset pelastumaan.

Raamattu kansalle -käännös puhuu ensihedelmästä, joka viittaa myös ajatukseen, että he ovat Paavalin julistustyön tai kristillisen kirkon ensimmäistä satoa.

Itse en pidä mitään näistä käännöksistä kannanottoina predestinaatio-opin puolesta. Vaikka kaikissa käännöksissä käytetään ilmaisua, että Jumala on valinnut jotkut ihmiset, ei se tee ihmisistä tahdottomia uhreja, jotka eivät voi kohtaloonsa vaikuttaa. Raamattu on pullollaan kehotuksia kääntyä ottamaan vastaan Jeesus. Ne ovat hyvin selviä sanoja. Siksi niiden vastavoimaksi ei saa laittaa tämän kaltaisia jakeita, joiden viesti ei mitenkään yksiselitteisesti sano, että kun Jumala valitsee jonkun pelastukseen tai jättää valitsematta, ihmisellä ei ole osaa eikä arpaa. Raamattua on tulkittava siten, että helpommat ja selvemmät jakeet selittävät vaikeammin tulkittavia.

Vaikka kysymyksesi on hyvä ja syvällinen, en ehkä tämän enempää nyt paneudu aiheeseen. Liitän viestisi tähän olemassa olevaan ketjuun, jossa olen perusteellisemmin käsitellyt, mitä Raamattu puhuu Jumalan valinnasta ja ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa siihen.
« Viimeksi muokattu: 09.06.2016 - klo:14:39 kirjoittanut Nettipappi Marko »
Marko Sagulin