Nettipappi.net

Sateenkaarimessu

Heppu

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 757
    • Profiili
Ei tulis sit väärinkäsityksiäkään:
Aivan. Ei tulisi väärinkäsityksiä. Kun siis esimerkiksi olet jossain valintatilanteessa, ja valitsija on homofoobikko. Pätät siis pitää homoutesi salassa. Mutta kun kysytään oletko missä liitossa, niin silloin paljastut. Hieno juttu, kun on eri nimet homojen liitoilla, saadan ne paljastettua.


somebodyy

  • Jäsen
  • **
    • Viestejä: 53
    • Profiili
Hienoa, että tajuat syrjiväksi sen, että jos jonkin ihmisryhmän liittoa rakastamansa ihmisen kanssa pitäisi kutsua muulla nimellä.
Onpas törkeää "syrjintää" jos liiton nimi olisi vain eri. Edelleenkään en nää asiassa mitään syrjintää, siinä homot saisivat samat oikeudet kuin heterotkin, jota myös itse haluat.
Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. (Hepr. 11:1)


sannis

  • Vieras
tasavertainen on eriasia kuin sama asia. Homoliitto on eri asia kuin heteroliitto, koska siinä on eri sukupuolet yhteisessä liitossa.

Eikä tuo vain lisää syrjintää, että pidetään nyt sama nimi, ettei kukaan syrjisi? Jos heitetään kortit pöydälle kerralla ja pyritään muutokseen, niin eikö silloin olisi parempi, että erilaisilla liitoilla olisi eri nimet ? Jotta saataisiin pois johdosta sellaiset jotka syrjivät homoja esim. työnsaannissa. Syrjintää on  minusta se, että ei anneta homoseksuaalejen olla homoseksuaaleja kaikessa rauhassa vaan yritetään saada heitä "samaan muottiin" heteroseksuaalien kanssa niin paljon kuin mahdollista, ettei kukaan vaan syrjisi.

Eikö muuten heppu mielestäsi saa olla homofoobikko? Ymmärrän, ettei teoillaan saa satuttaa mitenkän toista, mutta jos e vaan kestä jotain asiaa, niin sitten ei kestä. Itse pelkään korkeita paikkoja ja mustalaisia erittäin paljon. Kuitenkin molempien kanssa voin elää ilman ongelmia, vaikka joskus pelottaakin todella paljon. Ja kummassakaan ei ole oikeasti mitään pelättävää kaikella järjellä ajatellen, mutta pelothan ei nousekkaan järjestä vaan kokemuksista ja mielikuvituksesta.


Heppu

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 757
    • Profiili
tasavertainen on eriasia kuin sama asia. Homoliitto on eri asia kuin heteroliitto, koska siinä on eri sukupuolet yhteisessä liitossa.
Mihin tarkoitukseen tuota erottelua tarvitaan?


Heppu

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 757
    • Profiili
Olin eilen Tampere Pride-tapahtumaan kuuluvassa illanvietossa vaimoni ja ystävieni kanssa. Kyselin siellä pariskunnilta messusta ja avioliitosta.

Vain yksi pari piti sateenkaarimessua hyvänä asiana, muut eivät olleet asiasta kulleetkaan tai eivät väilittäneet siitä mitään. Avioliitto sitten jakoi porukkaa aika lailla. Toisille sillä ei ollut mitään merkitystä, mutta joilleikin pareille se oli hyvin tärkeä juttu. He halusivat samoin kuin me heterotkin sinetöidä liittonsa rakkaansa kanssa.

Kun kysyin kelpaisiko heille joku toisen niminen liitto, niin he ihmettelivät miksi heidän rakkautensa ja sitoutumisensa pitäisi nimittää jollain toisella nimellä kuin muiden. Kokivat sellaisen syrjinnäksi.
« Viimeksi muokattu: 23.07.2011 - klo:10:02 kirjoittanut Heppu »


Verity

  • Tulokas
  • *
    • Viestejä: 30
    • Profiili
Tässä on nyt sellainen hämmentävä mutta huomionarvoinen juttu, että kristillinen avioliittokäsitys on perimmältään erilainen kuin miten avioliitto nykyisin yhteiskunnassa ymmärretään. Tuntuu että myös kirkko on unohtanut mistä avioliitossa oli alun perin kristillisessä ja hengellisessä mielessä kyse.
 Kristillisessä avioliitossa on kyse enemmän sitoutumisesta kuin halusta sitoutua, ja yleensä enemmän velvoitteista kuin oikeuksista. Kun mennään naimisiin Jumalan ja seurakunnan edessä, lupaus elinikäisestä sitoutumisestakin on enemmän velvoite kuin oikeus, jolla on tietty tarkoitus, myös ja erityisesti hengellisessä mielessä. Se ei perustu tunteisiin ja siihen miten paljon rakastetaan.

Avioliitto käsitteenä ei ole kristinuskon keksintöä, mutta muissa kulttuureissa ja uskonnoissa avioliitossa voi olla vähän erilaiset arvot tai sisältö. Tietyissä kulttuureissa esim. vieraissa käyminen on täysin ok, tai moniavioisuus, tai ryhmäavioliitto.

Pohjoismaiseen avioliittokäsitykseen ja sen arvoihin kristinuskolla on ollut vaikutusta, sitä ei voi kieltää.
 Mutta nythän on alettu kyseenalaistaa paljon muutakin kuin se, että avioliiton tulisi olla miehen ja naisen välinen. Ns. avoimiin liittoihin suhtaudutaan paljon sallivammin kuin parikymmentävuotta sitten. Syrjähyppyjä ei pidetä enää niin vakavana asiana. Homokeskustelun rohkaisemana myös kolmen henkilön ryhmäliitossa eläviä on tullut ulos "kaapista" ja julkisuuteen.

Lähtisin tässä siitä että mitään itsestäänselviä arvoja avioliitossa ei ole, eli lähtökohdaksi tulisi ottaa kaiken kyseenalaistaminen. Koko avioliiton idea on käsiteltävä pohjia myöten, ja on mielestäni aiheellista myös kysyä mihin sitä lopulta tarvitaan.
 Myös esim. se että miksi yhteiskunnalliselta tai sekulaarilta pohjalta ajateltuna avioliiton elinikäisyyttä pitäisi pitää edes ihanteena tai tavoitteena. Tai mistä ns. uskollisuudessa aviopuolisolle on lopulta kyse. 
 Tähän elinikäisen sitoutumisen ihanteeseenkin suhtaudutaan jo paljon kevyemmin. Juuri luin eräästä lehdestä pariskunnasta, joka sanoi etteivät ota mitään paineita siitä että tämän liiton nyt pitää kestää kuolemaan asti.

Myös avioliittoon vihkimiskaava on kristinuskon pohjalta luotu. Siinä kysytään:"tahdotko rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä",. Tästä käy ilmi että kristillisessä mielessä rakkaus nähdään enemmän tehtävänä kuin tunteena ja kokemuksena. Siinä ei kysytä: "rakastatko niin paljon että haluat elää tämän henkilön kanssa lopun elämääsi?"

Eli jos lähdetään muuttamaan joitakin asioita, on paljon muutettavaa. Koko avioliitto-käsite ja sen asema, merkitys, sisältö ja jopa tarpeellisuus pitäisi perustella perusteellisesti uudelleen, eikä mitään pitäisi pitää itsestäänselvyytenä. On aloitettava aivan alusta.

Yhteiskunta voi tehdä omat päätöksensä omien periaatteidensa mukaisesti. Kirkko tekee omat ratkaisunsa, ero on nähdäkseni väistämätön. Kirkolla ei ole niin suurta valtaa että se voisi yhteiskuntaa tässä asiassa mihinkään "pakottaa".
 Mutta vaikka kapina perinteisiä arvoja kohtaan onkin alkanut nostaa päätään, ei mielestäni voi pitää itsestäänselvästi vääränä että Suomessa on näin pitkään olleet vallalla kristilliset arvot. Johonkin yhteiskunnan arvomaailma aina perustuu. Eikä täydellinen tasa-arvo ja "samat oikeudet kaikille" -periaate lopulta koskaan toimi.

« Viimeksi muokattu: 05.11.2011 - klo:10:10 kirjoittanut Verity »


Moottorisaha

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 852
  • Olen apina
    • Profiili
Tämä ei liity itsessään sateenkaarimessuun, mutta oletko sitä mieltä siis, että syrjähyppy on okei jos siltä tuntuu kumppanista viis. Annetaan vaan jos nainen kyseessä jonkun pelimiehen vähän höylätä kun on kiva seikkaili. Pistetään vaan koko liitto poikki ja ollaan itsekäs. Ellei kyseessä ole väkivalta tai muu vakava syy.

Ei mikään hetken tunnekuohu tai muu ongelma jonka saattaa ratkaista jos on halua.

Jos ei ole valmis sitoutumaan loppuiäksi olkoon sitten ilman. Mitä väliä on yhteiskunnan mielipiteellä joka viimekädessä tulee mediasta. Niillä on omat agendansa siinäkin.

On tietty hankalaa jatkaa kumppanin kaa oli se sit samaa tai eri sukupuolta jos se ei halua. Vaan vetoaminen johonkin tunnejuttuun "kun sydän sanoo" on naivia piip.

Tuon alle usein kätketään muut motiivit. Tuon sydän sanoo ja vastaavien kommenttien.

Kyllä avioliitto on käsitteenä ja toteutukseltaan muuttunut ajan saatossa riippuen missä ollaan. Sen tulisi silti olla pyhä. Pyhä siinä merkityksessä kuin sen uskonnollisesti tajuaa eikä siinä erottavassa merkityksessä jossa se on suomessakin monessa paikan nimessä. Vaikka siinäkin on pieni perä kyllä.

Vaan onko täällä moni koskaan keskustellut kenenkään kanssa joka on joutunut joskus ottamaan vanhempien määräämän kumppanin tai elämään liitossa jossa on monta kumppania. Minä olen. Ei ne tyypit niitä liittoja kehuneet.

Ei tätä asiaa tarvitse tieteellistää liikaa. Kun katsokaan ei se Mr spock logiikka kaikessa pelaa. Se tieteellistäminen on ok kyllä vaan ei saa olla ohjenuora näin paljon henkilökohtaisemmassa asiassa. Kun lopulta jos onkin järkeä ja tietoa ja se toinen puoli loogistetaan se onnistuu aian siihen asti kun padot aukeaa.
Ette te hyvä lukija tätä oikeasti edes halua lukea. Luit kun tässä jotain luki. Olit utelias, mutta silti vain nähdäksesi mitä tässä lukee. Samalla tavoin kuin katsot Iltalehden tai Iltasanomien otsikon.


Verity

  • Tulokas
  • *
    • Viestejä: 30
    • Profiili
Tämä ei liity itsessään sateenkaarimessuun, mutta oletko sitä mieltä siis, että syrjähyppy on okei jos siltä tuntuu kumppanista viis.


Ööö... En ole sitä mieltä. Olen myös sitä mieltä että avioliitto on pyhä, mutta yhteiskuntaa ei voi pakottaa seuraamaan kristillisiä arvoja tässä asiassa.
 Tällaista "vapautumista", kuten avoimia liittoja ja syrjähyppyjen hyväksymistä on ollut havaittavissa yleisissä käsityksissä parisuhteesta. Suomessa tosin pidetään perinteisiä avioliittoon liittyviä asenteita jotenkin arvossaan.

Tarkoitan vain että tästä pitäisi keskustella perusteellisesti, jotta saadaan selvitetyksi mistä avioliitossa on kyse, ja miksi siinä on sellaisia arvoja ja "sääntöjä" kuin on. Voi ihan hyvin kysyä miksi syrjähyppy on väärin jos se on molemmille ok.
 Kristillisessä mielessä tässä voidaan vedota tarkoituksenmukaisuuteen, Jumalan asettamiin velvoitteisiin ja avioliiton pyhyyteen. Mutta jos kyseenalaistetaan kristillinen avioliitto sinänsä, kaikki muutkin avioliittoon liittyvät ihanteet pitää voida perustella.


KokoDino

  • Seniori
  • ****
    • Viestejä: 330
  • Rock For God`s Sake!!!
    • Profiili
"Horros on alkanut, ei näy murheiden häivää. Vuodesta toiseen ihan hyvän unen saan" - HB: Herra puolellamme.

Juuri tuo on meidän ongelma. Meitä kristittyjä ei kiinnosta pätkääkään mitä meidän seurakunnissa tapahtuu. Me ollaan täysin sokeita ja poljetaan Raamatun sanaa minkä ehditään.
Tähän syyllistyy niin seurakuntien jäsenet, kuin opettajatkin. (Puhun yleisesti seurakunnista).

Sori nyt kun angstaan, mutta mää en vaan voi käsittää tätä, että miten me kristityt sallitaan tommosta meidän seurakuntiin? Monet voi vedota siihen "No ei ollut meidän seurakunta". Mää kysyn näiltä, että minkä ruumiin jäseniä te olette? Jos Kristuksen, niin miksi eritellään sitten? Jos yksi kohta ruumiista on haavoittunut eikä me tunneta kipua, niin meidän jäsenessämme täytyy olla kuolio, koska ei tunneta mitään.

Kalevi Lehtinen sano joskus hyvin, että tää meidän suomalaisten kristittyjen usko tuntuu olevan välillä tosi mautonta, hajutonta, eikä tunnu miltään. Itse yhdyn täysin tuohon, mitä Kalevi sanoi.
On hyvä muistaa, että me kristityt ollaan vastuussa myös muistakin, eikä vain itsestämme. Raamattu sanoo, että meidän tulee varoittaa toinen toisiamme, jos näemme, että joku poikkeaa tieltä.

Meidän täytyy nyt puuttua tähän, eikä enää vaan kattoa sivusta. Kyllä mää sen tiedostan, että kirkot tulee sallimaan homojen siunaamisen jossain vaiheessa, tai oikeestaan ovat jo sallineet kun on siunauskin valmistettu, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän tulee olla mukana sallimassa tätä eksytystä meidän kirkkoihimme.

Paavali katseli vierestä kun Stefanusta kivitettiin. Vaikka Paavali ei kiveä heittänyt, on hän myös syyllinen Stefanuksen kuolemaan. Uskon että sama on meillä. Me vain katsomme vierestä, kun annamme paholaiselle tilaa kokoajan enemmän ja enemmän, emmekä nouse vastaan. Monet sanoo "Mutta me ei sallita näitä". Jos me ei sallittais, niin silloin me tehtäis jotain ja noustais puolustamaan Raamatun sanaa, sekä tehtäis kaikkemme, että eksyttäjät lähtis pois meidän seurakunnistamme. Raamattu sanoo, että ne jotka eksyttävät, pitää ajaa seurakunnasta pois. Miksi siis me Jumalan lapset olemme Herramme sanaa vastaan ja kunnioitamme ihmistä enemmän kuin Jumalaa?

Urgh, olen puhunut (angstannut). Toivottavasti en mennyt hirveen pahasti aiheesta ohi.
The Road - Antaa palaa<3<3<3<3


Heppu

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 757
    • Profiili
Monet sanoo "Mutta me ei sallita näitä". Jos me ei sallittais, niin silloin me tehtäis jotain ja noustais puolustamaan Raamatun sanaa, sekä tehtäis kaikkemme, että eksyttäjät lähtis pois meidän seurakunnistamme. Raamattu sanoo, että ne jotka eksyttävät, pitää ajaa seurakunnasta pois. Miksi siis me Jumalan lapset olemme Herramme sanaa vastaan ja kunnioitamme ihmistä enemmän kuin Jumalaa?
Miten meinasit ajaa nuo eri tavalla kuin Sinä, näistä asioista uskovat kristityt pois kirkosta?

Jos ajatellaan, että tähän mentäisiin, niin seurauksena olisi, että kummankin puolen uskovat olisivat ajamassa toisiaan pois. Siis tulisi kaksi kirkkoa.  Kummalle kirkolle kuuluisi omaisuus?


jenni

  • Vieras
En jaksanut koko viestiketjua lukea, kun aihe on selvästi lähtenyt leviämään muuallekin kuin siihen mihin otsikko viittaa...

Selvästikkään kukaan ei ole käynyt sateenkaarimessussa, tai sellaisen kuvan sain. Siellä ei opeteta mitään erilailla kun normaalistikaan. Messujen aiheet ovat samoja kuin muissakin messuissa.. Ei siellä opeteta mitään erikoisia versioita raamatusta eikä ylistetä sitä että ollaan homoseksuaaleja. Niissä on vain tavallinen saarna, joka sekään ei käsittele homoseksuaalisuutta sen enempää kuin muutkaan saarnat. Sateenkaarimessujen saarnat ovat minusta avoimempia ja kaikkia koskettavia. Se syy siihen, miksi ainakin minä koen mukavammaksi mennä sateenkaarimessuun, kuin tavalliseen on se ettei minun tarvitse peitellä sitä mitä olen. Voin puolisoni kanssa mennä yhdessä parina ilman että puoli kirkkoa tuijottaa, voi vain olla siellä sen sanan vuoksi. Kun oikeasti ei tavalliseen jumalanpalvelukseen voi mennä sellaisena kuin on yhdessä puolison kanssa, ei varsinkaan täällä Kangasalla. Ei ole kovin tervetullut olo kun lukee kaikki tekstit täällä.
Lähtemättä ollenkaan aiheeseen syntiä vai ei. Jos voisi mennä tavalliseen messuun juuri omana itsenään, puolisonsa kanssa niin me tulisimme heti, mutta en pysty kohtaamaan sitä tuijotuksien määrää, mitä esim. Kangasalan kirkossa saa, pieni kylä, pienet piirit... Kyse ei ole synnistä tässä vaan siitä että olisi mukavaa saada käydä kirkossa ilman, että se olisi niin kummallinen ja ihmeellinen asia..

Tiedän että tämä kirvoittaa jälleen keskustelun siitä ettei kukaan tuomitse homoseksuaaleja ihmisinä, yms... sitä samaa vääntöä kuin muutkin hieman eriävät kommentit. En jaksa vääntää kättä niistä. Halusin vain tuoda kannan esiin siitä että miksi niitä järjestetään. Ihan samoista syistä kun motoristeille järjestetään omia messuja, heidän on mukava olla omanlaistensa ihmisten ympäröiminä kuuntelemassa jumalan sanaa. Se miksi sateenkaarimessut ovat monista pahasta johtuu siitä, että se on raamatussa syntiä. Mutta jokainen kirkkoon meniä on syntinen oli sitten homoseksuaali tai ei. En siis näe siinä pahaa, että ihmisille järjestetään messuja joihin heidän on mukavampi tulla, muutenhan kaikki jumalanpalvelukset pitäisivät olla kovin pahoja ja syyllistäviä kaikkia ihmisiä kohtaan, jos se yksin on syy siihen miksei sateenkaarimessuja saisi järjestää.
Kannattaisi käydä sateenkaarimessussa jos kuvittelee sen olevan joku riemu ja ylistysjuhla homoseksuaalisuudelle... ei se ole.
Ja tiedän sen, että tämä teksti ei aukea kenellekään ja asioihin takerrutaan, mutta halusin vain tuoda esiin näkökulman siltä toiselta puolelta. Siittä kuinka toisten ihmisten tuijotus, kuiskinta ja hyljeksintä tuntuu epämukavalta vain yhden tietyn synnin takia, kun kuitenkin me kaikki olemme samassa veneessä.


pyrski

  • Konkari
  • *****
    • Viestejä: 848
  • oma teksti
    • Profiili
    • Blogini maailmalta
Konservatiivisesta raamatuntulkinnastani huolimatta nostan hattua tämän viestin aitoudelle! Harvoja järkeviä viestejä tässä ketjussa.

Tuossa ainakin tunsin eräänlaisen piston omassa sydämessäni. Tässä haaste meille sateenkaarimessuun kriittisesti suhtautuville! Ehkä sanommekin, että hyväksymme homoseksuaalin ihmisen, muttemme syntiä. Mutta näkyykö se teoissamme, asenteissamme ja katseissamme? Liian vähän, siitä olen varma. Sanoista tekoihin.
Arrested by your truth and righteousness
Your grace has overwhelmed my brokenness
Convicted by your Spirit, led by your Word
Your love will never fail, Your love will never fail