Kirjoittaja Aihe: Simson  (Luettu 1539 kertaa)

Moottorisaha

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 852
  • Olen apina
    • Profiili
Simson
« : 26.02.2009 - klo:21:51 »
Kirja ja tarina hänestä on omituinen.
Osan tajuan vaan outoa on kun tyyppi tekstin perusteella vaikuttaa olevan itsehillinnältään kykenemätön minkäänlaiseen järkevään ajatteluun. Menee hermo kaikesta ja alkaa väkivalta joka johtaa kuolemaan. Mikä hänestä tekee jumalaisen vai onko jotain tässä jäänyt huomaamatta vai mieltämättä?
Ette te hyvä lukija tätä oikeasti edes halua lukea. Luit kun tässä jotain luki. Olit utelias, mutta silti vain nähdäksesi mitä tässä lukee. Samalla tavoin kuin katsot Iltalehden tai Iltasanomien otsikon.

Caronen

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 56
    • Profiili
Vs: Simson
« Vastaus #1 : 09.05.2009 - klo:12:59 »
En tiedä, osaanko sanoa tähän mitään oikeasti järkevää, mutta yritän silti jotain. Koulussa sain pitkäkestoisen ryhmäni kanssa ryhmätyön aiheeksi Simsonin ja meille tuli aluksi mieleen aivan samoja asioita kuin sinulle. Simson tuntui vain viilettävän eteenpäin tuhoten välillä filistealaisia, meni Gazaan porton luo ja roudasi huvikseen kaupungin portit vuoren huipulle. Mitä ihmettä?

Tuomarien kirjan luvussa 14 sanotaan, että "Herra tahtoi antaa aiheen taisteluun filistealaisia vastaan", kun Simson rakastuu filistealaiseen tyttöön. Samaten aina, kun Simsonilla kilahtaa, sanotaan kuinka "Herran henki valtaa hänet". Vaikka Simson tekee mitä omituisempia ja väkivaltaisempia juttuja (kuten hakkaa tuhat miestä aasinluulla), hänet lasketaan silti Raamatussa uskon sankareihin:

Hepr.11
32 Mitäpä tähän enää lisäisin? Minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Barakista, Simsonista ja Jeftasta, Daavidista, Samuelista ja profeetoista.
33 Uskon voimalla he kukistivat valtakuntia, pitivät yllä oikeutta ja pääsivät näkemään lupausten täyttymisen. He tukkivat leijonien kidat,
34 sammuttivat roihuavan tulen ja välttivät miekaniskut. He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot.

Pohdimme silloin ryhmäni kanssa sitä, mitä voisimme varhaisnuorille opettaa Simsonista, kun kertomus tuntui olevan silkkaa toimintaa ja Simsonin päähänpistoja. Tehtävänannossa käskettiin etsiä Jeesus Simsonin elämästä, ja silloin aloimme tutkia tarkemmin kertomuksen loppua, jossa Simson on filistealaisten vankina. "Silloin Simson huusi Herraa avukseen ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, muista minua!"  (Tuom.16:28) Tässä kohtaa Simson pyytää vielä viimeisen kerran voimia ja hän romauttaa rakennuksen filistealaisten niskaan. Samalla hän pyytää, että häneltä itseltään menisi samalla henki.

Mietimme sitä, että Jeesus on kertomuksessa läsnä oikeastaan juuri tässä Simsonin viimeisessä rukouksessa. Ilmeisesti Vanhan Testamentin tuomarit oli tarkoitettu ikään kuin taistelemaan Israelin puolesta ja viimeiseksi teokseen Simson pyysi Jumalalta apua, jotta voi kostaa filistealaisille. Simson toimi Israelissa tuomarina ja kuollessaan (ainakin tavallaan) kuoli kansansa puolesta.

Voi olla, että olimme täysin hakoteillä, mutta tähän päädyimme. Vaikka Simson oli äkkipikainen, Jumala oli hänen kanssaan ja Simson "uskon voimalla piti yllä oikeutta".