Kirjoittaja Aihe: Anteeksianto  (Luettu 13795 kertaa)

Aani

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 782
    • Profiili
Anteeksianto
« : 01.11.2006 - klo:17:54 »
Kertokaahan kaikkea mitä teille tulee mieleen anteeksiannosta. Esim. siitä, että onko teijän mielestä antanut anteeksi, jos ei voi unohtaa. Olisi kiva kuulla erilaisia näkökulmia.

Elfslayer

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 124
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #1 : 01.11.2006 - klo:18:02 »
Mielestäni anteeksi antaminen on sitä, ettei enää mielessään vihaisesti tai uuden riidan sattuessa kaivele vanhaa asiaa.
Respect life, go vegan!

Jukka^^

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 195
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #2 : 01.11.2006 - klo:18:18 »
Anteeksianto.. hmm... ainakin sen oon huomannu, että anteeksantaessa saa itselleen hitosti.. tuntuu ku joku taakka lähtis pois niin anteeksantaessa ku pyytäessä. Ehkä siinä o jotain mystistä Jumalan voimaa seassa ;> .. kai pitäs perustaa joku anteeksanto-tiede ;P...

mut siis.. toi irggaltsun peisik: "anteeks annan, mut en unohda.." on hmm, aika silleen ymmärrettävää. En tiedä ketään ihmistä, joka ei ois jollain tavalla koskaan hyödyntäny toisen ihmisen vanhoja virheitä. Meikä ainaki törmää niin usein siihen ku muistelen et: "niin, mut muistatkos mitä sillon blaablaa..." .. ehkä se ei oo täs maailmas mahdollista. Mut Jumalan anteeksanto.. hmm.. se on sellasta, et ko saa synnit anteeks ni ne heitetään järveen jossa lukee et "kalastus kielletty." .. Ei niitä sen jälkeen MUISTELLA eikä ronkita. Mutta sitte oon tullu yhteen mielenkiintosee perspektiiviin.. että kerta jokanen joutuu tuomiolle teoistaan aikanaan, ni ne sittenki jää johki muistiin? ;>... how is that possible, ehkä marko osais auttaa.

Kyl mun mielestä on periaattees voinu jonku asian antaa täysin anteeks, vaikka sen muistais. Ehkä joku akti on muuttanu jonku ihmisen käsitystä jostain toisesta ihmisestä, mut silti se teko on mielestäni anteeksannettavissa. Katkeruus seuraa kyl periaattees kaikesta tavalla tai toisella, tai ehkä nimenomaan tossa muistelemisessa, mutta emt..

vaikee aihe :P
Saarn. 3:11 "Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua."

Aani

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #3 : 01.11.2006 - klo:19:42 »
On todellakin vaikee aihe.
"Kyl mun mielestä on periaattees voinu jonku asian antaa täysin anteeks, vaikka sen muistais"

Kyllä sen toisen tekemän teon muistaa aina väkisin. Mutta jos siitä ei muistuta sitä toista ihmistä, niin sit on ihan ok.

Lassi

  • Vieras
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #4 : 01.11.2006 - klo:20:21 »
Mielestäni anteeksianto ei saisi olla kiinni tunnetilasta, anteeksi voi antaa vaikkei pystyisikään unohtamaan. Kyllä minäkin vielä muistan pahat tekoni ja ne tulevat ajoittain minua kiusaamaan vaikka tiedän, että Jumala on ne anteeksi antanut Jeesuksen täydellisen sovitustyön ansiosta, josta olen saanut tulla osalliseksi.

Tiedän, että joitakin asioita on todella vaikea antaa anteeksi, enkä väitäkään, että se helppoa olisi. Mutta Raamattu kumminkin sanoo asiasta näin:
Matt. 6:14-15
14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Aika rankka kohta mielestäni. Jos et anna anteeksi et anteeksi saa. Kysymyksessä on siis hyvin vakava asia.

1. Joh. 2:11   
Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
Viha voi usein olla anteeksiannon esteenä. 

Matt. 18:21-35
21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."


Jumala voisi tuomita jokaisen ihmisen Helvetin ikuiseen tuleen ilman mitään omantunnontuskia. Jokainen meistä on sen ansainnut. Kukaan ihminen ei koskaan voi mielyttää Jumalaa teoillaan. Kaikki ollaan syntisiä ja kurjia. Jumala on kuitenkin rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainokaisen poikansa jottei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän. Jeesus kärsi tuomion, joka meille olisi kuulunut kun kantoi kaikki maailman synnit Golgatan keskimmäisellä ristillä. Jeesus asettui Jumalan vihan kohteeksi meidän puolestamme. Uskosta Jeesukseen Kristukseen pelastumme, siis pelastuksemme on yksin Jeesuksessa. Tuo on ARMOA. Jos uskot Jeesuksen sovitustyöhön olet saanut astua kuolemasta elämään. Vapahtaja on riisunut sinut Saatanan kahleista! Sen saat uskoa! Mikään ei voi enää erottaa sinua Jumalan rakkaudesta!
Jos nyt olet saanut Jumalalta kaiken tuon anteeksi ilmaiseksi niin eikö tosiaan olisi kohtuutonta jos et antaisi anteeksi niille, jotka sitä sinulta pyytävät? Etkö toimisi silloin niinkuin paha palvelija Jeesuksen vertauksessa?

Jos sinulla on negatiivisia ajatuksia toistuvasti jotakin ihmistä kohtaan, joka on vaikka loukannut sinua joskus menneisyydessä etkä oikein osaa rakastaa häntä niinkuin kristityn pitäisi, kannattaa sinun alkaa rukoilla tämän ihmisen puolesta, sillä ei Herra turhaan sanonut "Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekkin ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin." (Matt. 5:44-45). Minua on ainakin auttanut tuo suuresti, olen ollut katkera monelle ihmiselle, mutta sitten kun olen alkanut rukoilemaan heidän puolestaan olen pikkuhiljaa alkanut rakastamaan myös heitä ja olen saanut vapautua vihastani heitä kohtaan.

Olen kirjoittanut jo aika pitkästi, mutta tahdon silti jatkaa vielä vähän aiheeseen sopivilla Raamatun sanoilla:

Room. 12:9
Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
Jumala antaa jokaiselle tekojensa mukaan. Jukka mietti, että ehkei Jumala pyyhikään pois pahoja tekojamme. Jos niin olisi, ei kukaan voisi pelastua. Mutta kun ihminen ottaa vastaan Jeesuksen sovitustyön ja luottaa siihen, tulee Jumala sokeaksi syntisyydellemme ja näkee meissä Pyhän poikansa Jeesuksen Kristuksen. Matteuksen evankeliumissa Jeesus kertoo viimeisestä tuomiosta (Matt. 25:31-46), siinä mielestäni huomioimisen arvoista on, ettei Jeesus näytä muistavan ollenkaan pelastuneiden pahoja tekoja, hän muistaa pelkät hyvät teot. Kun taas kadotukseen menevien, joille ei Jeesus kelvannut elämän aikana, teoista luetellaan vain pahat teot eikä yhtään hyvää tekoa.

Kysykää jos jokin kohta jäi epäselväksi ja korjatkaa väitteeni jos ne väärin ovat. 

Aani

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #5 : 02.11.2006 - klo:17:26 »
Ei jäänyt ainakaan minulle mikään epäselväksi. Kattavan vastauksen annoit. Minusta oli hyvin sanottu tuo 

"Mielestäni anteeksianto ei saisi olla kiinni tunnetilasta, anteeksi voi antaa vaikkei pystyisikään unohtamaan. Kyllä minäkin vielä muistan pahat tekoni ja ne tulevat ajoittain minua kiusaamaan vaikka tiedän, että Jumala on ne anteeksi antanut Jeesuksen täydellisen sovitustyön ansiosta, josta olen saanut tulla osalliseksi." .
« Viimeksi muokattu: 06.11.2006 - klo:15:40 kirjoittanut Aani »

Eero H.

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #6 : 02.11.2006 - klo:21:29 »
Onko taivaispaikka menetetty jos ei anna anteeksi?. Mitäs jos ei pysty antamaan anteeksi vaikka haluasi? Onko taivaspaikka silloin menetetty? Onko pelastus minusta kiinni, onko se kiinni siitä mitä minä teen, siitä annanko minä anteeksi?

Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1.Joh 1:5-7(Kirkkoraamattu 1992)
Mikäli olen ymmärtynyt oikein, ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Minulle on myös opetettu ja olen Raamatusta ymmärtänyt, että ainoa asia mitä ei saa anteeksi on Pyhän Hengen pilkka. En missään nimessä väitä etteikö Lassin lainaamia Raamatun kohtia pitäisi ottaa tosissaan, ehdottomasti se mitä Raamattu sanoo pitää ottaa tosissaan. Onko anteeksi antamisen ja armon välinen suhde paradoksi, jota emme voi käsittää? Onko kyse lain ja evankeliumin välisestä suhteesta?

Rauhan Jumala, joka ikuisen liiton uhriveren tähden on nostanut kuolleista lampaiden suuren paimenen, meidän Herramme Jeesuksen, varustakoon teidät hyvillä lahjoillaan, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Sen, mikä on hänelle mieleen, hän itse tehköön meissä, hän ja Jeesus Kristus. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen. Hepr. 13:20-21(Kirkkoraamattu 1992)

Vaikea aihe tämä anteeksiantaminen. Tällaisia ajatuksia ja kysymyksiä, kertokaapa ajatuksianne. Nettipappi voisi kanssa kommentoida.
« Viimeksi muokattu: 02.11.2006 - klo:21:32 kirjoittanut Eero H. »
Eero Hyvärinen

Moottorisaha

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 852
  • Olen apina
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #7 : 02.11.2006 - klo:22:49 »
Kukaan ei itsessään kykyne ainakaan mitään hiukankin vaikeampaa asiaa antamaan anteeksi. Se saattaa olla vuosien prosessi. Välillä on sen jonkun kaa ihan okei ja se ei mieltä paina. Sitten äkkiä joku syy saa meneen hermot siihen niin että ei tosikaan.
Liian hanakasti emme saa toiselle olla asioita tyrkyttämässä vaikka hän meille kertoisikin siitä ja meistä se voisi vaikuttaa pieneltä tai muuten helpoltakin unohtaa. Kävelkäämme ensin hänen saappaissaan. Taustalla voi olla kyllä myös sitä mitä jotkut tekee että ne tykkää olla vihaisia. Siitä on tullut luonto ja se on tuttua. Tykätään olla anteeksiantamaton ainakin alitajuntaisesti koska silloin on näenneäinen lupa rähjätä varsinkin jos tuntuu että kaikki menee pieleen. On edes yksi "hyvä syy" olla sellainen kuin ehkä joskus haluaisi.
Onko tilanne toivoton? Yleisesti sanoen ihmisen kannalta on. Jumalan ei. Siis kenen puoleen kääntyä tässäkin asiassa. Kukin koittakoon vaikka itse arvata.
Ette te hyvä lukija tätä oikeasti edes halua lukea. Luit kun tässä jotain luki. Olit utelias, mutta silti vain nähdäksesi mitä tässä lukee. Samalla tavoin kuin katsot Iltalehden tai Iltasanomien otsikon.

Lassi

  • Vieras
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #8 : 03.11.2006 - klo:20:48 »
Luuk. 18:27
Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".

Jumalalle on todellakin kaikki mahdollista ja saatkin luottaa siihen, että Jumalalta saat myös apua anteeksiantamiseen kun käännyt Hänen puoleensa. Onhan Jumalalla itselläkin aika paljon kokemusta aiheesta...

Anteeksianto ei ole tunne valinta vaan tahdon valinta. Anteeksiantamiseen liittyy ettei rupea kaivelemaan vanhaa asiaa, joka on jo sovittu. Menneitä ei voi muuttaa, mutta suhtautumistaan niihin voi.

Anteeksiantamattomuuteen liittyy useasti katkeruus, joka usein häiritsee vakavasti ihmisen omaa elämää ja usein myös hänen lähimmäisiään. Ihminen voi olla niin katkera ettei halua antaa anteeksi. Jeesus on paras parantaja ja sen takia Hänen läheisyytensä ja täydellinen rakkautensa ovat parhaat parantumiskeinot. Mutta aivan kuin M-saha kirjoitti voi prosessi kestää useita vuosia, eikä kaikkien vuosien jälkeenkään vielä välttämättä ole valmis. Se on vähän kuin tämä meidän vaelluksemme Taivas Tiellä; koko ajan valoisampaan päin menossa, tärkeintä ei kuitenkaan ole kuinka pitkällä olet tai mikä on vauhtisi vaan se, että ylipäätään olet sillä tiellä, joka vie Isän luo taivaaseen ja se tie on Jeesus Kristus.

Jos sinulla on vaikeuksia antaa jollekin ihmiselle anteeksi tai olet kietoutunut katkeruuteen, kannattaa sinun hakeutua uskovan ihmisen luo, jonka tiedät olevan luotettava ja keskustella hänen kanssaan asiasta. On olemassa myös sielunhoitajia, jotka ovat erikoistuneet tämän kaltaisiin tilanteisiin. Sielunhoitajanasi voi myös toimia vaikkapa ystäväsi, vanhempasi tai esim. kirkontyöntekijä, pääasia on, että voit luottaa häneen ja että hänellä on henkilökohtainen usko Vapahtajaan. Ja saata asiasi jatkuvasti rukouksessa Taivaan Isän huomaan ja pyydä Häneltä apua. Saat olla varma, että Hän kyllä auttaa. Onhan Hän isäsi. Ja tunnusta Jumalalle tämäkin synti ja vie se Jeesuksen ristin juurelle. 

Tärkeintä on kuitenkin ettet jää yksin ongelmiesi kanssa. Ja älä anna vihan patoutua. Pienestäkin asiasta, jota ei ole sovittu, voi kasvaa ajan myötä iso patoutuma, jonka purkauksesta voi syntyä vakavia seurauksia. Sen takia asioista pitää puhua. Jos jokin asia esim. tyttö- tai poikaystäväsi käytöksessä häiritsee sinua kovasti, niin ota härkää sarvista ja kerro hänelle asiasta. Älä anna asian paisua! Asiat ovat paljon helpompia selvittää tuoreeltaan.

Kol. 3:12-13
12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.


Seuraava on suora lainaus sivulta http://www.gotquestions.org/Suomi/Jumalan-anteeksiannon-saaminen.html

Sana “antaa anteeksi” tarkoittaa pyyhkiä taulu puhtaaksi, armahtaa, peruuttaa velka. Kun loukkaamme jotakuta, etsimme hänen anteeksiantoaan, jotta suhteemme korjaantuisi ennalleen. Anteeksi ei anneta sen vuoksi, että henkilö ansaitsisi saada anteeksi. Kukaan ei ansaitse anteeksiantoa. Anteeksianto on rakkauden, armon ja laupeuden osoitus. Anteeksianto on päätös olla kantamatta kaunaa toista ihmistä kohtaan, huolimatta siitä mitä hän on tehnyt sinulle.

Mielestäni hyvä kirjoitus anteeksiannosta:
http://www.sro.fi/opetuksia/T-aukion%20luennot/anteeks2.htm
http://www.sley.fi/nuotta/pulmafaq/anteeksi1.html

Jukalle vielä:
Jesaja 43:25
25 Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista.

Jesaja 44:22
22 Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niinkuin pilven ja sinun syntisi niinkuin sumun. Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut.

Nettipappi Marko

  • Nuorisopastori
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 890
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #9 : 08.11.2006 - klo:20:53 »

Jeps, pari mielipidettä mielenkiintoiseen keskusteluun:

Mielestäni anteeksiantaminen pitäisi ajatella niin, että jos jonkun asian unohtaa, niin se ei itse asiassa ole anteeksiantamista. Se on onnellista unohtamista. Sellainen asia, jonka pystyy unohtamaan, ei vaadi anteeksiantamista. Esimerkki: Joku astuu jonossa varpailleni ja pyytää anteeksi. Minä tietysti sanon, että ei se mitään. Periaatteessa annoin anteeksi, mutta käytännössä minulla ei ollut mitään anteeksi annettavaakaan. Vaikka minulta ei olisi pyydetty anteeksi, olisin tapauksen unohtanut.

Todellista anteeksiantamista on se, jos jonkun ikävän asian muistaa, mutta päättää silti olla katkeroitumatta tai kostamatta, ja yrittää elää niin kuin asiaa ei olisi tapahtunut. Esimerkki: Kaverini loukkaa minua niin, että se oikeasti sattuu. En ehkä ikinä pysty unohtamaan sitä ja muistan sen aina, kun loukkaukseen liittyvän asian kanssa ollaan jatkossa tekemisissä. Anteeksiantamista on se, että en niissä tilanteissa muistuta siitä loukkauksesta, vaan päätän antaa anteeksi.

Sanonta: "Annan anteeksi, mutta en unohda" on outo. Toki se riippuu siitä, missä mielessä se sanotaan. Minä kuulen tuossa seuraavaa: "Minä kyllä sanon antavani anteeksi, mutta todellisuudessa en asiaa unohda. Kun tilaisuus tarjoutuu, tunnet nahoissasi."

Jos sanonta käännetään toisinpäin: "En unohda, mutta annan anteeksi", se on jo aivan toinen. Tai ainakin minun korviini se kuulostaa seuraavalta: "Olet tehnyt sellaista, mikä ei ehkä koskaan unohdu mielestäni, mutta annan sen anteeksi, enkä enää kaivele menneitä pahalla."

Ajattelen, että todellinen anteeksiantaminen voi olla pitkäkin prosessi. Loukkauksen kohteeksi joutuneelta ei saa vaatia heti helppoa anteeksiantoa. Jotta voi elää jonkun ikävän asian kanssa ilman, että sitä kaivelee, pitää toisinaan antaa ajan kulua.

Tämän keskustelun aikana on nostettu esiin myös muutamia raamatunkohtia, joissa Jumala vaatii ankarasti meitä antamaan anteeksi - jopa niin, että vertauksessa armoton palvelija ei itse saa anteeksi. Mutta on hyvä muistaa, että myös huono anteeksiantamisen kyky on yksi synti, joka meidän täytyy saada anteeksi Jumalalta. Eihän syntinen ihminen voi olla täydellinen anteeksiantaja. Ainoa synti, jota ei saa koskaan anteeksi, on Jeesuksen hylkääminen. Jumala haluaa muistuttaa meitä ankarasti anteeksiantamisen tärkeydestä, mutta jos se on ehto taivaaseen pääsemiseksi, kukaan ei koskaan pelastu.
Marko Sagulin

Suvi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 665
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #10 : 08.11.2006 - klo:21:56 »
anteeksiannosta on mielestäni tullut hyvin jo asiaa tänne... aika samoilla linjoilla olen kuin muutkin... tuli vaan mieleen, että mitä voi, jos on ihminen, joka ei halua olla ystäväsi ja joka on loukannut sinua pienesti, mutta monesti, olet antanut aina välillä anteeksi mielessäsi, mutta lopulta et enää jaksa/pysty vaikka haluaisitkin antaa anteeksi? (Lassi tähän suuntaaan jo vähän vastailikin mutta muutkin?)
Itselläni on meinaan tälläinen tilanne erään henkilön kanssa... En pysty antamaan anteeksi vaikka halua onkin...
Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan, tiedän minne matkani  tehdä saan, olen kansalainen kahden maan...

Moottorisaha

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 852
  • Olen apina
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #11 : 08.11.2006 - klo:23:30 »
Tuttu on tämä tilanne minullekin ollut jo vuosia. Tässä saan tapella itteni kaa erään henkilön kanssa. Välillä on ok anteeksiannon suhteen välillä ei.
Lopulta kuitenkaan kaiken analysoinnin jälkeen ja tiedän että pitää antaa anteeksi puheiden ja muun kerroksittain ilmenevän uuden jälkeen voin todeta että, tätä parempaan en pysty auta minua herra jos sinä et niin kuka.
Aina voi kysyä haluaako olla siinä toisen aiheuttamassa loukkauksessa ansassa. Loukkaus on saatanan ansa.
Siitä on olemassa hyvä kirja joka kaikkien kannattaa lukea. Tekijä John Bevere kirjan nimi saatanan syötti.
Ette te hyvä lukija tätä oikeasti edes halua lukea. Luit kun tässä jotain luki. Olit utelias, mutta silti vain nähdäksesi mitä tässä lukee. Samalla tavoin kuin katsot Iltalehden tai Iltasanomien otsikon.

Dude

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 500
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #12 : 09.11.2006 - klo:17:00 »
minusta nettipappi vastasi hyvin ja viisaasti...samoilla linjoilla ollaan
Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima

Aani

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #13 : 10.11.2006 - klo:13:46 »
Kiitoksia teille vastauksistanne. Sain paljon vastauksia minua askarruttaviin kysymyksiin.

Moottorisaha

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 852
  • Olen apina
    • Profiili
Vs: Anteeksianto
« Vastaus #14 : 10.11.2006 - klo:13:52 »
No heh heh. Nyt saan tässä tätäkin eli anteeksiantoa harjoitella huolella. Petettiin kaikki lupaukset jotka sain ja sen johdosta on ongelmia enemmän kuin tarpeeksi
Ette te hyvä lukija tätä oikeasti edes halua lukea. Luit kun tässä jotain luki. Olit utelias, mutta silti vain nähdäksesi mitä tässä lukee. Samalla tavoin kuin katsot Iltalehden tai Iltasanomien otsikon.